Efektiivinen Altruismi (EA) on liike ja filosofia, joka pyrkii järjen ja todisteperäisen tiedon avulla löytämään ja toteuttamaan tehokkaimmat tavat tehdä hyvää. Menetelmän toimivuutta kokeiltiin Pääskyjen Sahara Nepal -hankkeessa.
Sangita Rokaya Chhetri on vuoristokiipeilijä, joka on valloittanut sekä Mount Everestin että Manaslun huiput. Hän on kotoisin aivan Nepalin ja Tiibetin välisen rajan läheltä, samasta piirikunnasta kuin Pääskyjen hanke Mastan kunnassa, Nepalin Kaukolännessä.
Tiivis yhteistyö kunnan kanssa on luonut hyvät edellytykset toimeentulon ja ruokaturvan kohenemiselle Mastan kunnassa, Nepalissa. Pääskyjen hallituksen jäsen Raimo Lilja vieraili hankealueella marras-joulukuussa 2023.
Pääskyillä on Nepalissa kaksi hanketta, joiden kohderyhmät, -ympäristöt ja useimmat toiminnot ovat hyvin samanlaisia. Käytännön työn painotuksissa ja sen myötä tuloksissa on tullut kuitenkin esiin selviä eroja.
Vihannespenkkejä ja kasvihuoneita on ainakin viidellä eri korkeudella. Jokaisella neliösentillä kasvaa jotakin. Bhatekholan kylän Surjakala Kathayat on muuttanut perheen viljapellot vihannesmaiksi ja satoa riittää hyvin myyntiin asti.
Lempeän oloinen mies valkoisissa vaatteissa ja turbaanissa liikuskelee väkijoukon keskellä pienen puodin edustalla. Hän on kylän pappi. Haluamme kysellä hänen ajatuksiaan chhaupadista ja naisten asemasta.
Siinä lepää, suurella vaivalla ylös ja keskelle Dayan kylää raijattu kone, varta vasten rakennetun puuvajan sisällä. Harmaa teräslaite, joka vähentää kotiväkivaltaakin, kuten lukee Third Eye -viikkolehden artikkelissa.
Kaikki Nepalissa haluavat vuohia, mutta rajat – konkreettisesti! – ovat tulossa vastaan. Nepalin uusi metsälain asetus kieltää vuohien vapaan laiduntamisen.
Voimaantuminen ei saa jäädä vain aktiivisimpien etuoikeudeksi. Hankekylissämme on tehty köyhyyskartoitus ja Saharan työntekijät ovat löytäneet 170 köyhistä köyhintä, jotka eivät kuulu kaksi ja puoli vuotta toimineen hankkeemme hyödynsaajiin. He ovat alkaneet etsiä keinoja, miten myös näiden ihmisten elämää saataisiin vakaammalle pohjalle.
Maatalous on Kaukolännen vuorilla pääelinkeino, mutta se tuottaa vähän. Siksi iso osa kylien miehistä on 8-10 kuukautta vuodesta töissä Intiassa ellei sitten vuosikausia siirtotyöläisinä Persianlahden maissa tai muualla. Arjun Bohara ei enää lähde minnekään.