Mitä kehitysprojekteilla oikein tavoitellaan?
Ei-suorittamiseen keskittyvä työtapa on harvinainen.
Pääskyillä on Nepalissa kaksi hanketta, joiden kohderyhmät, -ympäristöt ja useimmat toiminnot ovat hyvin samanlaisia. Käytännön työn painotuksissa ja sen myötä tuloksissa on tullut kuitenkin esiin selviä eroja.
Nämä erot kuvaavat varmasti kaikenlaisia auttamis- tai yhteistyöpyrkimyksiä yleisestikin.
Keski-Nepalissa, Raksirangin kunnassa, alkuperäiskansa chepangien alueella toimiva NAFAN on suuri ja kokenut kansalaisjärjestö. Nepalin Kaukolännessä, Mastan kunnassa työskentelevä Sahara Nepal on paljon pienempi ja sen aiemmat projektit ovat olleet eri aloilta.
Molemmissa hankkeissamme pyritään luomaan uusia kestäviä toimeentulolähteitä vuoristokylien syrjäytyneille ja köyhille pienviljelijöille. Keskeistä on luonnonmukainen mutta aiempaa tehokkaampi viljely ja tietoisuus luonnonvarojen vaalimisen välttämättömyydestä. Molempien alueilla eroosio on suuri ongelma. Käsi kädessä toimeentulon lisäämisen kanssa ihmisiä pyritään tekemään tietoiseksi omista oikeuksistaan ja oppimaan miten he voivat vaikuttaa yhteisten asioiden hoitamiseen.
Molemmissa tehdään läheistä yhteistyötä kunnan hallinnon kanssa.
Toiminnan etenemistä ja onnistumista mitataan erilaisilla määrällisillä indikaattoreilla. Tässä (valikoiva mutta samalla kuvaava) esimerkkiryhmä Sahara Nepalin hankkeen output- ja outcome- eli tulosindikaattoreista:
- maanviljelyyn liittyvää materiaalista tukea (siemenet, kasvihuoneet tms.) saaneiden kotitalouksien määrä
- maatalouslaitteista ja satotuotteiden keräyskeskuksista (collection center) hyötyvien kotitalouksien määrä
- koulutuksiin osallistuneiden ihmisten (miehet, naiset, vammaiset) lukumäärä
- koulutusten lukumäärä
- istutettujen taimien lukumäärä
- johtavassa asemassa olevien naisten määrä
- uusia elinkeinoja harjoittavien ja niistä säännöllistä toimeentuloa saavien naisten määrä
- kuinka monta prosenttia hankkeessa mukana olevista kotitalouksista on monipuolistanut maanviljelyään ja toimeentulokeinojaan
Mastassa uutta toimeentuloa tavoitellaan etenkin vihannesten ympärivuotisella kasvihuoneviljelyllä. Projektien näkyvimpiä ulkoisia merkkejä ovatkin maisemasta selvästi erottuvat kookkaat, vaaleat, muoviset kasvihuoneet (polyhouse) ja niihin liittyvä toiminta. Hyödynsaajista erikseen mainitaan naisten (ja vammaisten) määrät. Naisten suurta määrää selittää se, että suuri osa miehistä on osa vuodesta siirtotyöläisenä Intiassa.
Sahara Nepalilla on nyt meneillään kolmas toimintavuosi. Ensi vuonna alkaa uusi kolmivuotinen jatkohanke.
Sitten kooste NAFAN-järjestön tulosindikaattoreista. Nafan on toiminut kauemmin eli ja sillä on nyt meneillään jatkohankkeen toinen vuosi. Indikaattoreissa korostuu muutokset ihmisten omassa osaamisessa ja osallistumisessa päätöksentekoon:
- istutettujen puuntaimien lukumäärä; kuinka monta erityyppistä puulajia istutettu
- kuinka monta osuuskuntien / maanviljelijäryhmien / metsänkäyttöryhmien jäsentä on saanut koulutusta
- Raksirangin kunnalle laadittujen kehittämissuunnitelmien (policy papers) määrä
- johtajuustaitojaan kehittäneiden naisten, nuorten ja vammaisten lukumäärä
- Kuinka monta prosenttia naisista, nuorista ja vammaisista on alkanut myydä tuotteitaan paikallismarkkinoilla
- Kuinka monta erilaista tuotetta osuuskunnat myyvät markkinoilla? Mitä tuotteita?
- metsänkäyttöryhmien tekemät toimenpiteet kestävän metsänkäytön edistämiseksi (esim. taimien istutus, vieraslajien ja metsäpalojen torjunta, jne.)
- Muutokset Raksirangin kunnan budjetoinnissa: kuinka paljon rahaa ohjataan maatalouden ja peltometsäviljelyn kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen?
- Raksirangin kunnan käynnistämät kehittämistoimenpiteet metsänhoidon, maatalouden ja peltometsäviljelyn saralla
- Kuinka monta prosenttia hankkeessa mukana olevista naisista ja nuorista ja kuinka monta vammaista henkilöä toimii jossain yhteisöryhmässä (osuuskunta, maanviljelijäryhmä, metsänkäyttöryhmä tms.) tai poliittisessa elimessä?
- Kuinka monta prosenttia hankkeessa mukana olevista naisista ja nuorista ja kuinka monta vammaista henkilöä on päättävässä asemassa jossain yhteisöryhmässä tai poliittisessa elimessä?
Nafanin toiminnassa korostuu yhteisön jäsenten oma toimijuus. Sen takana on jatkuva monipuolinen koulutus ja avoin vuorovaikutus, luottamus ja tietoisuuden kasvattaminen. Pääpaino on ihmisten omassa päässä – omien voimavarojen ja yhteistyötaitojen rakentamisessa. Käytännössä, ajan mittaan, tämä on johtanut niin monien paikallisten yhdistysten, osuuskuntien, liittojen ym. perustamiseen, että me Pääskyissä emme ole aikoihin enää pystyneet pitämään niistä lukua.
Järjestön johtaja Bhola Bhattarai on etäkouluttanut myös Sahara Nepalin työntekjöitä ja viime keväänä Saharan tiimi teki opintokäynnin Raksirangiin. Nyt syksyllä Bhola kävi itse Mastassa ja seurasi Sahara Nepalin työntekijöiden toimintaa ja antoi siitä palautetta. Selväksi meillekin tuli ero aktiviteettien suorittamisen ja ihmisten mobilisoimisen välillä. Mastassa kaikki suorittaminen onnistuu hyvin, mutta se “mobilisoiminen” on vielä vähän hämärä juttu.
Bholan mielestä projektisuunnitelmaan listattujen ja aikataulutettujen konkreettisten toimintojen (esim. koulutusten järjestäminen, tuotantopanosten jakaminen, viljely- tai muu neuvonta)) suorittaminen ei ole erityisen vaikeaa, ja useimmat länsimaiset järjestöt eivät hänen mukaansa mitään muuta odotakaan.
Häntä ei pelkkä ulkoisten tavoitteiden täyttäminen innosta, koska näin saavutetut tulokset tuppaavat hiipumaan projektin päätyttyä. Eikä mikään oikeastaan muutu.
“Useimmat järjestöt eivät ymmärrä mikä on kehitystyön ydin. Se on syrjään jääneiden ihmisten kuunteleminen ja heidän äänensä kuuluvaksi tekeminen. Ihmiset itse tietävät tilanteensa ja ongelmansa ja tuntevat valtarakenteet, heillä on tietoa ja osaamista. Kansalaisjärjestön tehtävä on antaa ääni äänettömille ja mobilisoida ihmiset, jotta he voivat itse alkaa vaikuttaa yhteisöönsä ja muuttaa sen rakenteita.”
Bhola on lämmin ja karismaattinen ihminen ja erinomainen puhuja. Korkeasäätyisen taustansa takia hän on kuin kala vedessä seurassa kuin seurassa ja on erittäin kysytty puhuja. Kaikkein eniten hän kuitenkin nauttii epävirallisista keskusteluista ihmisten kanssa, elämän ja tilanteiden havainnoimisesta, juttelemisesta. Asiat tulevat esiin silloin kuin itsestään. Bhola myös luonnostaan hakee yhteistyötä ja liittää ihmisiä ja ryhmiä pyrkimyksineen yhteen.
Koska ei-suorittamiseen keskittyvä työtapa on harvinainen, Nafanin työntekijöillä – monet heistä ovat tavallisia kylien asukkaita – on erilaista koulutusta (capacity building) vähintään kerran kuussa.
Välttämätöntä kestävien muutosten aikaansaamisessa on kiinteä yhteistyö kunnan kanssa. Koko kunnan johto on otettu Nafanin piiriin ja se on saanut kasvaa aivan uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Nafan on mm. osallistunut kunnan vuosisuunnitelman ja budjetin laatimiseen.
Indikaattorilista puhuu puolestaan.
Paikalla käyneinä me Pääskyt olemme saaneet todistaa ihmisten ilmeistä innostusta ja uskoa tekemisen ja vaikuttamisen meininkiin: muutokseen. Chepangit puolestaan ovat löytäneet oman kulttuurinsa uudestaan.
“Olemme yksityiskohtaisesti selvittäneet, mitkä kotitaloudet ovat kaikkein syrjäytyneimpiä ja tehneet päätöksen, että projekti jakaa materiaalista apua vain niille. Meidän selvitystämme käyttää myös kunta oman tukensa kohdistamisessa. Kaikkien muiden kohdalla tukemme on nykyään täysin aineetonta”, Bhola sanoo.
Muutos on valtava verrattuna projektin alkuaikoihin, jolloin eri avustusjärjestöt olivat passivoineet chepangit pelkiksi ruoka-avun vastaanottajiksi ja Nafanin oli tehtävä paljon työtä saadakseen heidät ymmärtämään, että muutos on heidän itsensä tehtävä ja tehtävissä.
Teksti: Katri Simonen
Kuva: Sahara Nepal
Vastineeksi ulkoministeriön tuelle Pääskyjen on kerättävä Sahara Nepal -hankkeelle tänä vuonna vielä 1294 €. Tue Nepalin Kaukolännen köyhien vuoristokyläläisten kestävää toimeentuloa ja naisten voimaantumista tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme. Vaihtoehtoisesti voit tehdä tilisiirron: FI06 5780 0720 2384 06, viite: 39097. Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hankkeen hyväksi.
NAFANin työtä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi voit tukea tekemällä lahjoituksen verkkokaupassamme tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 37002). Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hankkeen hyväksi.