Yksin vaeltavia norsuja on syytä varoa. Tämä tuli selvästi esiin kerran CEJ:n autolla iltahämärissä ajaessamme. Tien penkalla oli suuri norsu. Kuljettajamme pysäytti auton välittömästi ja alkoi peruuttaa. Vasta kun norsu vetäytyi metsään, matkaa jatkettiin.
Pääskyillä on Nepalissa kaksi hanketta, joiden kohderyhmät, -ympäristöt ja useimmat toiminnot ovat hyvin samanlaisia. Käytännön työn painotuksissa ja sen myötä tuloksissa on tullut kuitenkin esiin selviä eroja.
Vihannespenkkejä ja kasvihuoneita on ainakin viidellä eri korkeudella. Jokaisella neliösentillä kasvaa jotakin. Bhatekholan kylän Surjakala Kathayat on muuttanut perheen viljapellot vihannesmaiksi ja satoa riittää hyvin myyntiin asti.
Eroosio ja maanvyöryt ovat jatkuva ongelma Nepalissa. Metsäpeitteisyyden lisäämiseksi on kokeiltava erilaisia keinoja.
Vuosi sitten Sri Lanka joutui aallonpohjaan, kansalliseen vararikkoon ja maksukyvyttömyyteen. Siitä on nyt jotenkuten selvitty. Mutta konflikti ihmisten ja villinorsujen välillä pahenee.
Sri Lankassa elää noin 6000 villinorsua. Niiden ja ihmisten kilpailu tilasta on johtanut siihen, että joka vuosi yli sata ihmistä ja 300-400 norsua menettää henkensä.
Metsätalouden opiskelijat Annaleena Mänki ja Heidi Porkka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta tutustuivat yhteisömetsänhoitoon Raksirangissa kolmen kuukauden ajan.
Nykyään 41 prosenttia Nepalin metsistä kuuluu yhteisömetsänhoitojärjestelmien piiriin. Yhteisömetsäryhmiä on yli 23000 ja niihin kuuluu 8,5 míljoonaa jäsentä.
Lempeän oloinen mies valkoisissa vaatteissa ja turbaanissa liikuskelee väkijoukon keskellä pienen puodin edustalla. Hän on kylän pappi. Haluamme kysellä hänen ajatuksiaan chhaupadista ja naisten asemasta.
Siinä lepää, suurella vaivalla ylös ja keskelle Dayan kylää raijattu kone, varta vasten rakennetun puuvajan sisällä. Harmaa teräslaite, joka vähentää kotiväkivaltaakin, kuten lukee Third Eye -viikkolehden artikkelissa.