Kehitysyhteistyö Sri Lankassa
KUN METSÄT VÄHENEVÄT, NORSUJEN JA IHMISTEN KONFLIKTIT LISÄÄNTYVÄT
Metsillä on selkeä rooli Sri Lankan biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen turvaamisessa. Tämä jää kuitenkin usein kehityshankkeissa huomioimatta ja ympäristöä tuhoutuu toimeentulon parantamisen nimissä.
Helmikuussa 2023 Sri Lankassa alkaneen Biodiversiteetin suojelu ympäristökestäviä toimeentulomuotoja kehittämällä -hankkeen tavoitteena on vaalia monimuotoisuutta ja vähentää norsujen aiheuttamia vahinkoja Anuradhapuran ja Badullan piirikunnissa. Tämä tapahtuu luomalla vaihtoehtoista ja ympäristökestävämpää toimeentuloa viljelijäperheille, mobilisoimalla heidät ympäristönsuojelutehtäviin sekä etsimällä ratkaisuja norsujen ja viljelijäyhteisöjen yhteentörmäyksiin yhdessä Sri Lankan ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.
Hankkeessa myös kehitetään viranomaisten ja yhteisöjen käyttöön ympäristövaikutusten arviointityökalua, jonka avulla voidaan ennakoida ja vähentää suunnitteilla olevien kehityshankkeiden haitallisia vaikutuksia.
Pääskyjen tukeman hankkeen toteutuksesta vastaa Centre for Environmental Justice -järjestö (CEJ). Hanke hyödyttää suoraan noin tuhatta ihmistä kahden piirikunnan alueella. Epäsuoria hyödynsaajia on noin 7000.
Biodiversiteetin suojelu ympäristökestäviä toimeentulomuotoja kehittämällä (2023-2026)
Hankkeen hyödynsaajat
Pääskyjen hankkeen odotetaan hyödyttävän suoraan noin 870 kyläläistä. Heistä vähintään puolet on naisia, noin 120 (sukupuolesta riippumatta) nuoria ja 20-40 vammaisia. Lisäksi suoriin hyödynsaajiin kuuluu noin 200 viranomaista ja asiantuntijaa. Epäsuoria hyödynsaajia on kaikkiaan 7000.
Hankkeen piirissä olevat ihmiset ovat maanviljelijöitä. He elävät metsiin rajautuvissa kylissä, joissa elinmahdollisuudet ovat vaarantuneet, kun norsut ovat alkaneet tunkeutua kylien pelloille ja ihmisten ja norsujen väliset yhteenotot (HEC, Human Elephant Conflict) ovat lisääntyneet. Hyödynsaajia ja heidän viljelymaitaan ja niiden vedensaantia uhkaavat myös huonosti suunnitellut kehityshankkeet. – Kaikki tietoon tulevat ihmisten ja norsujen väliset konfliktit tilastoidaan Sri Lankassa.
Hyödynsaajiksi on valittu yhteisön köyhimpiä ja haavoittuvimpia jäseniä kuten suurperheitä, yksinhuoltajia, vammaisia ja vanhuksia ja toisaalta nuoria sekä sellaisia viljelijöitä, jotka ovat motivoituneita oppimaan uusia toimeentulokeinoja ja suhtautuvat myönteisesti luonnon suojelemiseen.
Metsien hupeneminen ja kyliin tunkeutuvat norsut
Sri Lanka on “biodiversiteetin hot spot”, yksi maailman eliölajien kolmestakymmenestäkuudesta superkeskittymästä. Erityisen maantieteellisen sijaintinsa ansiosta saarivaltioon on kehittynyt poikkeuksellisen monimuotoinen luonto lukuisine endeemisine eli kotoperäisine lajeineen. Tällä hetkellä monimuotoisuutta kuitenkin heikentävät metsien väheneminen, jokien patoaminen ja vesitasapainon häiriintyminen, plantaasitalous, isot kehitysprojektit ja ilmastonmuutos.
Sri Lankan maa-alasta noin 30 prosenttia on metsää. Hankealueellamme Anuradhapuran piirikunnassa väestönkasvun aiheuttama paine raivata uutta maatalousmaata sekä valuma-alueella tapahtuneet metsänhakkuut ovat vaikuttaneet veden laatuun ja saatavuuteen ja siten maatalouden edellytyksiin. Hakkuut ovat myös kaventaneet norsujen elintilaa ja pakottavat niitä etsimään ravintoa kylien viljelyksiltä. Anaradhapurassa on tilastoitu kaikkein eniten ihmisten ja norsujen yhteenottoja, jotka usein päättyvät traagisesti.
Norsuja on 62 prosentilla Sri Lankan pinta-alasta. Tästä 44 prosenttia on yhteistä elintilaa ihmisten kanssa.
Toisella hankealueellamme, Badullan piirikunnassa, kipeästi tarvittavaa viljelymaata verottavat lisäksi suunnitteilla olevat isot kehitysprojektit kuten sokeriruo`on prosessointilaitos.
Metsänvartijoita ja uusia elinkeinoja
Hankeyhteisöjen asukkaista koulutetaan “valvojia” (vigilants), metsänvartijoita, jotka raportoivat heti, jos huomaavat metsäpalon, laittomia hakkuita, salametsästystä, kyliin hyökkääviä norsuja tai muuta poikkeavaa ympäristössään.
Tarvittaessa CEJ vie asioita lakiteitse eteenpäin.
Asukkaista myös muodostetaan säästö- ja lainaryhmiä. Hyödynsaajat saavat koulutusta uusien, vähemmän peltoalasta riippuvaisten toimeentulokeinojen oppimiseksi (käsityöt, sienten ja mehiläisten kasvattaminen, maito- ja viljelytuotteiden jatkojalostaminen), ja lainan avulla he voivat päästä uuden elinkeinon alkuun.
Myös viranomaisia koulutetaan
Hankkeessa tehdään myös läheistä yhteistyötä metsä- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Asiantuntijaryhmä suunnittelee ja laatii uuden työkalun/menetelmän ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Viranomaisia koulutetaan ennakoimaan kaupallisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden (kuten tehtaiden, plantaasien, metsä- ja kaivoshankkeiden) sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, ja viranomaisten kapasiteettia torjua ympäristörikkomuksia ja korruptiota vahvistetaan työpajojen ym. avulla.
Hankealueilla tehdään myös biodiversiteettikartoitukset.
Hankekumppani: CEJ
CEJ on tunnettu kansallinen, voittoa tavoittelematon ympäristönsuojelujärjestö, joka työskentelee hyvän ympäristöhallinnon ja ympäristöoikeuden toteutumiseksi oikeusteitse ja tieteellisen tutkimustiedon pohjalta.
CEJ on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana toteuttanut yli sata projektia ja ohjelmaa ja vienyt oikeuteen 250 ympäristörikosta. Vuosina 2015-2017 CEJ osallistui Suomen ulkoministeriön tukemaan Osallistava metsienhallinta Sri Lankassa -hankkeeseen.
Hankkeen ajankohtaisiin kuulumisiin voit tutustua täällä sekä Pääskyjen Facebook-sivulla.
Tule mukaan tukemaan hanketta
Hankkeen kokonaisbudjetti on 235 642 € neljän vuoden aikana (2023-2026). Siitä 85 % on ulkoministeriön hanketukea.
Pääskyjen omarahoitusosuus on 35 344 €, mistä puolet on vapaaehtoistyötä.
Tervetuloa mukaan Pääskyjen Sri Lanka -hankeryhmän toimintaan! Kysy lisää: heli.janhunen@paaskyt.fi.
Halutessasi voit tukea hankettamme lahjoituksin tai tekemällä ostoksia verkkokaupassamme.
