Pieni keskustelu papin kanssa
Lempeän oloinen mies valkoisissa vaatteissa ja turbaanissa liikuskelee väkijoukon keskellä pienen puodin edustalla. Hän on kylän pappi. Haluamme kysellä hänen ajatuksiaan chhaupadista ja naisten asemasta.
Puoti on Durbu Boharan ja hänen vaimonsa. Mennään tyhjään takahuoneeseen. Keskustelu käydään tulkattuna. Haastateltavamme ajatusten ristiriitaisuus ehkä vielä korostuu yhteisen kielen puuttuessa.
- Kun olin nuori,kaikki perinteiset tavat olivat hyvin syvään juurtuneet. Esimerkiksi dalitit [kastittomat] eivät saaneet edes koskettaa pappia. Eivätkä raskaana olevat naiset – heidän piti asua kaukana muualla. Kun perheen tytöllä tai naisella oli kuukautiset, he eivät saaneet olla edes lehmien ja vesipuhvelien kanssa samassa tilassa.
- Miksi?
- …Nykyään naiset eivät enää noudata perinteitä. Nyt mennään uuteen suuntaan.
- Miksi nainen piti eristää?
- Jos nainen menee keittiöön tai koskee muita, tai dalit koskettaa, mies sairastuu. Mutta tämä vaikuttaa vain jos tietää, että kyse on dalitista tai naisesta jolla on kuukautiset.
Silloin papin täytyy puhdistautua, mennä temppeliin ja uhrata jumalille urosvuohi.
Nyt naisen täytyy vain mennä eri huoneeseen. Siellä on sänkykin. - Onko tällainen oikein naisia kohtaan?
- Ei, mutta se on oikein verrattuna entiseen.
Me papit puhumme näistä asioista keskenämme. Me kaikki ajattelemme samoin. Uskomme että perinteiden täytyy jatkua.
Mutta tietoisuus naisten asemasta on herännyt. En usko enää kaikkeen perinteeseen… mutta minun on pakko uskoa.
Meidän on säilytettävä kulttuurimme.
Ennen lapset kävelivät hyvin pitkiä matkoja. Naiset olivat hyvinkin kaukana kotoa eivätkä he voineet edes syödä mitään maitotuotteita.
Nyt kaikki tulee kotiin, autot, puhelimet… Kulttuurimme, koko elämäntapamme, on muutoksessa.
Naisten eristäminen ei ole hyvä – mutta koska se on jatkunut niin kauan, sen on jatkuttava edelleen.
En voi ylittää uskontoni määräyksiä. Kulttuuri tulee muuttumaan, ja se on hyvä. Voin tukea muutosta mutta en voi sanoa sitä ääneen. En voi ylittää uskontoni määräyksiä enkä päästää naista keittiöön. - Mitä mieltä olette lapsiavioliitoista?
- Lapsiavioliitot pitää kyllä lopettaa. Ennen mies, jonka vaimo oli raskaana, saattoi sopia ystävänsä – jonka vaimo myös oli raskaana – kanssa, että hän antaa syntyvän lapsensa aikanaan ystävän lapselle puolisoksi. Kasvoimme sellaiseen kulttuuriin, olimme sokeita.
- Mikä olisi sopiva avioitumisikä?
- Sopiva avioliittoikä olisi kun molemmat ovat yli 20.
- Milloin menitte itse naimisiin?
- Kun olin 12-vuotias ja vaimo myös. Meillä on viisi lasta.
- Mikä on Jumala?
Hetken miettimisen jälkeen hindupappi Durbu Bohara vastaa, viitaten kädellään ylöspäin:
- Jumala on ylhäällä taivaassa. Ja vanhemmat, perinne.
Uskonnollisia johtajia on kutsuttu osallistumaan Sahara Nepalin järjestämiin chhaupadia ja lapsiavioliittoja käsitteleviin koulutuksiin ja pyydetty heitä kertomaan ajatuksistaan. He eivät ole sanoneet mitään, mutta he ovat tulleet paikalle ja kuunnelleet tarkasti.
Teksti ja kuva: Katri Simonen
Sahara Nepal tekee työtä ympäristökestävän toimeentulon ja naisten oikeuksien parantamiseksi. Vastineeksi ulkoministeriön hanketuesta Pääskyjen on kerättävä tänä vuonna 6618 euroa omarahoitusosuutta. Tue hankettamme tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme. Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hanketyöhön.