Kokeilussa arvioitiin Pääskyjen hanketta tulonlisäyksen näkökulmasta
Efektiivinen Altruismi (EA) on liike ja filosofia, joka pyrkii järjen ja todisteperäisen tiedon avulla löytämään ja toteuttamaan tehokkaimmat tavat tehdä hyvää. Menetelmän toimivuutta kokeiltiin Pääskyjen Sahara Nepal -hankkeessa.
Kokeilun teki vuodenvaihteessa vapaaehtoistyönä tradenomi Iska Knuuttila, joka toimii vapaaehtoisena Effective Altruism Finland -yhdistyksessä. Pääskyjen puolelta selvitykseen osallistui Raimo Lilja, Pääskyjen hallituksen jäsen.
Nepalin Kaukolännessä, Bajhangin piirikunnan Mastan maalaiskunnassa toimivan Sahara Nepal -kansalaisjärjestön hankkeessa annetaan koulutusta mm. kestävässä maa- ja karjataloudessa sekä edistetään ympärivuotista, kaupallista vihannesten kasvihuoneviljelyä ja tuotteiden markkinoille pääsyä. Suurin osa viljelijöistä on naisia ja hankkeen tavoitteena on parantaa naisten asemaa ja vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää ja perheväkivaltaa. Tässä selvityksessä keskityttiin arvioimaan parantuneiden viljelykäytäntöjen aikaansaamia rahallisia hyötyjä suhteessa käytettyyn avustussummaan.
Hankkeessa toteutuneita muutoksia olivat mm. siirtyminen myymään maataloustuotteita markkinoille omavaraisviljelyn ohella, kastelumahdollisuuksien paraneminen kuivalla kaudella, kasvihuoneviljelyn käyttöönotto sekä orgaanisen lannoituksen ja orgaanisten torjuntakeinojen tehostaminen. Tapauskohtaisesti köyhimmille kotitalouksille annettiin myös suoraa materiaalista apua kuten siemeniä, kotieläimiä, mehiläispesiä.
Selvityksessä keskityttiin arvioimaan, kuinka paljon maatalouden kehittämiseen käytetty summa lisää kotitalouksien tulotasoa. Arviointimenetelmässä haettiin tietolähteistä Nepalin olosuhteissa tyypillisiä tulotasoon ja tuotteiden markkina-arvoon liittyviä tietoja. Tulotason kasvusta tehtiin laskentataulukossai näkyviä, ”valistuneita” oletuksia ja laskettiin muutoksille todennäköinen arvo (optimistinen, pessimistinen ja niistä laskettu keskiarvo).
Pääskyjen projektin lähtötilanteessa kohderyhmän 300 ihmistä ansaitsi keskimäärin 850 €/henkilö vuodessa eli 2,3 € päivässä. Projektin seurauksena heidän vuositulojensa arvioitiin nousevan keskimäärin 67 € korkeammalle (850e+67e) viiden vuoden ajaksi eli lisäystä on 300 * 67 € * 5 = 100000 €. Lisäksi oletettiin, että myös kohderyhmän ulkopuolelle jäävistä yhteisön jäsenistä 1643 henkilöä omaksui kehittyneitä maanviljelykäytäntöjä ja että heidän saamansa hyöty on yhteensä 78000 euroa. Koko hyötyvaikutus olisi näin ollen 178000 euroa.
Kun näin saatu lukema jaetaan projektin maanviljelykomponenttiin käytetyllä summalla, saadaan kustannustehokkuus. Kolmen vuoden aikana maatalouden kehittämiseen käytettiin 149 000 euroa, josta paikallista rahoitusta oli 48 000 euroa. Kustannustehokkuus oli siis 178 000 € /149 000 € = 1,194 eli sijoitetulle pääomalle tuli 19,4 prosentin tuotto hankkeen vaikutusaikana.
Pääskyjen tuen lisäksi hankekylien asukkaat hyötyivät siitä, että Mastan kunta kohdisti omia budjettivarojaan samalle kohderyhmälle, esimerkiksi investoimalla kastelukanavan korjaamiseen ja tarjoamalla viljelijöille yksilöllistä neuvontaa.
Selvityksen metodologiasta
Selvityksessä käytettiin projektiraportteja, ulkopuolisia tutkimuslähteitä sekä julkisia tilastoja (mm. Maailmanpankki ja Our world in Data). Vertailuaineistoa tarjosi hyväntekeväisyyden tehokkuutta arvioiva GiveWell-järjestö. Kokeilun lähtötaso saatiin hankkeen baseline-tutkimuksesta. Siihen verrattiin, kuinka suuri muutos projektin myötä on saatu aikaan, kuinka moneen ihmiseen muutos vaikuttaa ja kuinka kauan tämä positiivinen muutos pysyy voimassa. Suurin piirtein samanlaisilla toimilla kuin Nepalin hankkeessamme on muuallaii saatu tulotasoa parantavia tuloksia, joten voitiin olettaa, että näin käy myös tässä projektissa.
Menetelmä sopii parhaiten hankkeisiin, joissa pääasiallinen tavoite on kohderyhmän rahallisten tulojen parantaminen tai vastaava helposti mitattava tavoite.
Pohdintaa
Arviointikokeilun hyöty Pääskyjen näkökulmasta oli huomion kiinnittäminen siihen, että avustusvarojen kohdistamisessa on monien muiden tekijöiden ohella huolehdittava riittävästä panos/hyöty-suhteesta. Esimerkiksi havaittiin, että tiettyjen käsityötuotteiden kysyntä ja arvo markkinoilla oli niin huono, että käsityökoulutukseen käytetty rahallinen panos ei ollut taloudellisesti perusteltua. Siitä olikin jo ennen selvitystä päätetty luopua.
Sahara Nepalin esimerkissä maatalouden kehittämiseen käytetty raha tuotti yllä olevan laskelman mukaan hankkeen vaikutusaikana 19,4 prosentin tuoton kohderyhmän jäsenille. GiveWell-järjestön mukaan hanketta pidetään tehokkaana, jos käytetty rahallinen panos parantaa saajien tulotasoa vähintään 10 kertaa enemmän kuin jos hankebudjetin suuruinen summa jaettaisiin käteisenä rahana. Avustussumman ”tuoton” pitäisi toisin sanoen olla vähintään 1000 % hankkeen vaikutusaikana. Tällaiseen ei Mastan hankkeessa ollut mitään mahdollisuuksia, eikä siihen pyrittykään.
Hankealueen viljelijät ovat pienviljelijöitä, joten pinta-ala rajoittaa mahdollisen maataloustulon määrää. Myös viljelykasvien valinta vaikuttaa huomattavasti. Pääosa sadosta Mastassa käytetään edelleen omaan kulutukseen, joten rahallisia tuloja on vähän. Tässä kokeilussa laskettu tulonlisäys muodostui pääosin siitä, että viljelyyn otettiin myös sellaisia kasveja, joilla voi ansaita rahatuloa (cash crop). Kulkuyhteydet markkinoille ovat kuitenkin edelleen huonot ja suunnitteilla oleva tuotteiden keräily- ja varastointijärjestelmä kesken, niin että suurin osa ylimääräisestä tuotannosta myydään oman kunnan sisällä vaatimattomaan hintaan tai vaihdetaan toisiin tuotteisiin.
Joka tapauksessa vaatimattomienkin myyntitulojen ansaitseminen – parantuneen ruokaomavaraisuuden rinnalla – on ilmiselvästi tärkeää kyläläisille. Oman rahan ansaitseminen on monien mielestä tärkein keino, jolla naiset saavat arvostusta ja itsenäisyyttä. Ilman konkreettisia taloudellisia vaikutuksia olisi epätodennäköistä, että kyläläisiä olisi saatu mukaan hankkeen koulutuksiin ja osallistumaan yhteisölliseen ja kunnalliseen toimintaan. Sahara Nepalin hankkeessa suurempaan tulotason prosentuaaliseen lisäykseen olisi mahdollisesti voitu päästä, jos olisi keskitytty tukemaan vain etevimpien ja eniten maata omistavien viljelijöiden kaupallista tuotantoa. Mutta tämä olisi Pääskyjen keskeisten arvojen vastaista.
Hankkeen muiden tavoitteiden, esimerkiksi naisten voimaantumisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn osalta, saavutettua hyötyä ei hevin voi mitata rahassa. Näiden tavoitteiden mittaamiseksi on kyllä olemassa mittausmenetelmä, josta käytetään nimitystä Female Empowerment Index. Mutta tässä harjoituksessa ei ollut käytettävissä riittävästi aikaa eikä tietoa tämän mittarin käyttämiseksi. Lisäksi aivan erityyppisten vaikutusten vertaaminen keskenään aiheuttaa eettisesti haasteellisia kysymyksiä (esimerkiksi eliniän pidentymisen tai koulutuksen ja tietoisuuden tason nousemisen “taloudellisen arvon” määritteleminen).
Efficient Altruism -ideologian hengessä tehdystä laskuharjoituksesta saatuja kokemuksia voitaneen vastaisuudessa hyödyntää, kun suunnitellaan hankkeiden seurantaindikaattoreita ja kohderyhmän elämään vaikuttavien muutosten mittaamista.
Tietoisuuden, tietojen, taitojen ja yhteisön kehittämisen ja voimaantumisen rahallista arvoa ja henkistä merkitystä tällainen laskuharjoitus ei tavoita.
i laskelma: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1TEIID00c-5Wgt93h9MdAWykiG8tX7KtrflQs1g-vsTU/edit?usp=sharing
ii laskelmia selittävä teksti englanniksi ja lähdeviitteitä: https://docs.google.com/document/d/1n5yjnzoUQpsBadyC8tBxYSzfATwGyairLNQLEoUseD4/edit?usp=sharing
Teksti ja kuva: Raimo Lilja
Tue Sahara Nepalin työtä pienviljelijöiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseksi ja naisten voimaannuttamiseksi tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 39097)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.