Uusi kehitysmaatietoisuus synnytti Pääskyt

Emmaus ja Pohjoismaiden nuoret

Kehitysmaayhdistys Pääskyt rekisteröitiin elämään 4.12.1964. Sen synty liittyy ranskalaisen Abbe Pierren vuonna 1949 perustamaan Emmaus-liikkeeseen, jonka periaatteena on auta ensin eniten kärsivää. Ranskalaispappi vieraili 1950-luvun lopulla Pohjoismaissa, missä hän vetosi voimakkaasti nuoriin solidaarisuuden osoittamiseksi etelän maiden köyhimpiä kohtaan. Abbe Pierren sana kylväytyi otolliseen maahan. Vuosien 1959 ja 1964 välisenä aikana Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Suomeen perustettiin Pääskyt-yhdistykset, osaksi Emmaus-liikettä.

Kaikki kehitysmaita koskeva oli 1960-luvulla vielä uutta ja outoa. Pääskyt on Suomen ensimmäisiä kehitysmaayhdistyksiä.

Pääskyt suuntaavat heti Peruun ja Intiaan

Ensimmäiseksi Pääskyjen toiminta suuntautui Peruun. Pääkaupunkiin Limaan lähetettiin vapaaehtoisia yhdestä kahteen vuodeksi työskentelemään Perun Emmaukseen kuuluvan Cuna Nazarethin säätiön päiväkoteihin. Cuna Nazarethia alettiin myös tukea taloudellisesti Suomeen syntyneiden Emmaus-yhteisöjen sekä oman kummitoiminnan kautta. Cunan avustaminen sekä vapaaehtoisten lähettäminen sinne on jatkunut vuodesta 1965 lähtien katkeamatta.

Pääskyjen tuki Intiaan ja Bangladeshiin, erilaisiin kouluhankkeisiin, alkoi vuonna 1967, ja myös Intiaan lähetettiin vapaaehtoisia. Pitkäaikaiseksi kumppaniksi valikoitui vuonna 1983 kyläkehitysjärjestö VCDS (Village Community Development Society) Tamil Nadun osavaltiosta, läheltä Chennaita. Vuosina 1987–1999 Pääskyt tuki myös Biharissa adivasien parissa toiminutta kyläkehitys- ja koulutuskeskus Jagriti Viharaa.

Pitkäaikainen ja palkittu kumppanuus intialaisen VCDS-järjestön kanssa

VCDS-järjestöä tuettiin vuoteen 2006 saakka muun muassa kastittomien eli dalit-työläisten ja naisten organisoimisessa, kastittomien lasten epävirallisten koulujen perustamisessa, ihmisoikeustyössä, tulonhankintakeinojen luomisessa sekä naisten voimaannuttamiseen ja poliittisen ja ympäristötietoisuuden luomiseen tähtäävässä työssä noin 60 kylässä. Vuosina 1998–2006 keskityttiin luonnonmukaisen viljelyn menetelmien käyttöönoton edistämiseen VCDS:n vaikutuspiirissä.

Pääskyjen ja VCDS:n moninaisia yhteyksiä vahvistivat hallitusten jäsenten tutustumismatkat Intiaan sekä järjestön perustajien, Martinin ja Kousalyan sekä VCDS:n kulttuuriryhmän vierailut Suomessa ja Ruotsissa. Kehitysmaatietoisuutta levittivät laajalti myös Laajasalon opistosta, Pääskyjen kahden jäsenen johdolla, sinne järjestetyt opintomatkat.

Vuonna 2005 Pääskyt ja VCDS saivat presidentti Tarja Halosen myöntämän Kumppanuus-palkinnon, joka on Kepan myöntämä palkinto parhaalle järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeelle.

2000-luvun uudet isot yhteistyötahot ITDG JA SEWA

Perussa yhteistyökumppanimme oli vuodesta 2005 alkaen kansainvälinen soveltavan teknologian edistämiseen keskittynyt ITDG-järjestö (Intermediate Technology Development Group). Hanke tähtäsi intiaaniyhteisöjen toimeentulon ja ruokaturvan parantamiseen kehittämällä Andien alkuperäiskasvien luonnonmukaista viljelyä, jatkojalostusta ja markkinointia.

Vuonna 2010 alkoi Intiassa, Gujaratin ja Rajasthanin osavaltioissa, yhteistyö 1,9 miljoonan jäsenen SEWA-järjestön (Self Employed Women´s Association) kanssa. Kolmivuotisessa hankkeessa pyrittiin parantamaan pääasiassa maanviljelystä ja karjanhoidosta elantonsa saavien adivasi- ja kastittomien naisten toimeentuloa kahden piirikunnan alueella Gujaratin ja Rajasthanin osavaltioissa. Avainasioita olivat naisten ammatillisen järjestäytymisen tukeminen ja maatalouskoulutukset.

Kierrätyskeskus päiväkotia tukemaan Perussa

Vuonna 2012 pitkä yhteistyömme Cuna Nazarethin kanssa sai uusia muotoja. Aloitimme yhdessä kolmen suomalaisen Emmaus-ryhmän kanssa kierrätyskeskus- eli traperíahankkeen. Liman Pachacamacin alueelle rakennettiin traperían varastointi-, kunnostus- ja myyntitilat ja paikallisia työttömiä aikuisia koulutettiin kierrätyksen ammattilaisiksi. Tavoitteena on tulojen tuottaminen Cunan päiväkodille.

Hanke päättyi toukokuussa 2015. Sen jälkeen kierrätyskeskus on pyörinyt itsenäisesti ja tuottanut tuloja Cunan päiväkodille.

Pääskyjen 50-vuotisjuhlavuosi ja taitekohta

Vuonna 2014 Pääskyt viettivät 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi kokosimme entisten ja nykyisten puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien muisteluja Siipien sillalla -julkaisuksi. Kirjasesta välittyy kuva Pääskyjen toiminnan laajasta kirjosta. Esimerkiksi 80-luvulla Pääskyt olivat aktiivisesti mukana prosenttiliikkeessä. 80-ja 90-luvuilla tuimme intialaista Chipko-liikettä ja osallistuimme maailmanlaajuiseen kampanjointiin Intian Tehri- ja Narmada-jokien patohankkeita vastaan.

Juhlavuonna 2014 päättyi yhdeksänvuotinen hankkeemme Andeilla, Cuscon alueen Sicuanin kaupungissa. Vuosien mittaan koulutimme yhteistyössä Soluciones Practicas -järjestön (entinen ITDG) kanssa Ccayccon alueen ketsuaintiaaneja ja heidän perinteisiä kamayocci-maatalousneuvojiaan Andien alkuperäisviljojen luomuviljelyyn sekä rakennutimme Maranganin kaupunkiin pienen viljojen prosessointilaitoksen. Ccayccon osuuskunnan jäseniä koulutettiin viljatuotteiden, esim. ravinteikkaiden puurojauheiden ja snack-tuotteiden jalostamisessa paikallisille markkinoille, tuotteiden markkinoinnissa ja laitoksen hallinnoimisessa.

Hankkeen päättyessä laitos siirrettiin Las Golondrinas de Ccaycco (Ccayccon Pääskyt) -yhdistykselle.

Intiassa ensimmäinen hankkeemme itsetyöllistyneiden naisten järjestön eli SEWAn kanssa päättyi vuonna 2014. Ulkoministeriöstä saimme rahoituspäätöksen uudelle kolmivuotiselle jatkohankkeelle.

Vuosina 2015-2018 keskityimme SEWAn kanssa nuorten naisten voimaannuttamiseen ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Perinteisiin elinkeinoihin eli maa- ja karjatalouteen liittyvissä koulutuksissa korostettiin ilmastonmuutokseen varautumista ja opetettiin tuotteiden prosessointia. Myös johtajakoulutusta, työvälinevuokrausta ja päiväkotitoimintaa tuettiin.

Pääskyjen 50-vuotisjuhlavuonna sai alkunsa myös yhteistyö intialaisen Prayatna Samiti -järjestön kanssa. Prayatna Samiti toimii Rajasthanin osavaltiossa, Udaipurin alueella, pääasiassa adivasien eli alkuperäisväestön parissa.

Yhteys luotiin Siemenpuu-säätiön rahoittaman hankkeen (2014-2015) myötä, jossa tavoitteena oli muun muassa koordinoida perinteistä guni-parantajien antamaa terveydenhoitoa. Pääskyt oli mukana seuraamassa hanketta, ja sen päätyttyä aloimme suunnitella Prayatna Samitin kanssa uutta yhteistä ruokaturvahanketta, jolle haimme ja saimme ulkoministeriöstä rahoituspäätöksen keväällä 2016.

Ruokaturvaa Rajasthanissa Prayatna Samitin kanssa

Vuonna 2017 aloitimme oman kolmivuotisen hankkeen Prayaytna Samitin kanssa kymmenessä kylässä.

Lähtökohtana on ollut naisten organisoiminen säästöryhmiksi, joiden jäsenille on annettu koulutusta, käytännön neuvontaa ja välineitä luonnonmukaisen maanviljelyn menetelmien sekä vihannesten ja puiden taimikasvatuksen käyttöön ottamiseksi. Biodiversiteetin vaalimisen ja metsäoikeuksien vaatimisen merkityksestä on järjestetty kampanjoita, samoin bioresurssien hoitoon keskittyvien kyläkomiteoiden työhön osallistumisesta. Köyhällä, kuivalla ja syrjäisellä alueella, missä miehet ovat suuren osan vuodesta siirtotyöläisinä muualla, naisten kouluttaminen ja voimaannuttaminen sekä kestävän ruokaturvan parantaminen ovat hankkeen keskeiset tavoitteet.

Uusi maa ja uusi kumppani: Nepal ja NAFAN

Pääskyt ovat tehneet kehitysyhteistyötä Intiassa 1960-luvulta lähtien. Intiaa ei enää – laajasta köyhyydestä huolimatta – pidetä varsinaisesti apua tarvitsevana maana, mikä vaikeuttaa rahoituksen saamista uusiin kehityshankkeisiin. SEWA-hankkeen loputtua Pääskyt päättivät etsiä uusia kumppaneita uudesta mutta samaan kulttuuripiiriin kuluvasta Intian naapurimaasta, Nepalista. Yhdistyksen hallituksella on ollut hyviä kontakteja nepalilaisiin kansalaisjärjestöihin ja mahdollisuus tutustua niihin paikan päällä.

Vuonna 2018 haimme ja saimme ulkoministeriöstä myönteisen rahoituspäätöksen historiamme suurimmalle hankkeelle nepalilaisen NAFAN-järjestön (National Forum for Advocacy Nepal) kanssa.