Vihannespenkkejä ja kasvihuoneita on ainakin viidellä eri korkeudella. Jokaisella neliösentillä kasvaa jotakin. Bhatekholan kylän Surjakala Kathayat on muuttanut perheen viljapellot vihannesmaiksi ja satoa riittää hyvin myyntiin asti.
Eroosio ja maanvyöryt ovat jatkuva ongelma Nepalissa. Metsäpeitteisyyden lisäämiseksi on kokeiltava erilaisia keinoja.
Vuosi sitten Sri Lanka joutui aallonpohjaan, kansalliseen vararikkoon ja maksukyvyttömyyteen. Siitä on nyt jotenkuten selvitty. Mutta konflikti ihmisten ja villinorsujen välillä pahenee.
Sri Lankassa elää noin 6000 villinorsua. Niiden ja ihmisten kilpailu tilasta on johtanut siihen, että joka vuosi yli sata ihmistä ja 300-400 norsua menettää henkensä.
Metsätalouden opiskelijat Annaleena Mänki ja Heidi Porkka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta tutustuivat yhteisömetsänhoitoon Raksirangissa kolmen kuukauden ajan.
Nykyään 41 prosenttia Nepalin metsistä kuuluu yhteisömetsänhoitojärjestelmien piiriin. Yhteisömetsäryhmiä on yli 23000 ja niihin kuuluu 8,5 míljoonaa jäsentä.
Lempeän oloinen mies valkoisissa vaatteissa ja turbaanissa liikuskelee väkijoukon keskellä pienen puodin edustalla. Hän on kylän pappi. Haluamme kysellä hänen ajatuksiaan chhaupadista ja naisten asemasta.
Siinä lepää, suurella vaivalla ylös ja keskelle Dayan kylää raijattu kone, varta vasten rakennetun puuvajan sisällä. Harmaa teräslaite, joka vähentää kotiväkivaltaakin, kuten lukee Third Eye -viikkolehden artikkelissa.
Kaikki Nepalissa haluavat vuohia, mutta rajat – konkreettisesti! – ovat tulossa vastaan. Nepalin uusi metsälain asetus kieltää vuohien vapaan laiduntamisen.
Voimaantuminen ei saa jäädä vain aktiivisimpien etuoikeudeksi. Hankekylissämme on tehty köyhyyskartoitus ja Saharan työntekijät ovat löytäneet 170 köyhistä köyhintä, jotka eivät kuulu kaksi ja puoli vuotta toimineen hankkeemme hyödynsaajiin. He ovat alkaneet etsiä keinoja, miten myös näiden ihmisten elämää saataisiin vakaammalle pohjalle.