Miten Nepal on saanut sijaa elämässäni
Harjoittelutyö toi Tuija Granatin Pääskyjen jäseneksi.
Pääskyt tarjosi minulle tilaisuuden kehittää osaamistani harjoittelijana NAFAN-hankkeessa syksyllä 2024. Tehtävänäni on ollut tutustua melkein kuuden vuoden aikana eli vuodesta 2019 alkaen laadittuihin Pääskyjen ja Nafanin hankkeen raportteihin ja laatia niiden perusteella erilaisia tekstejä. Urakka on ollut suuri. Olen perehtynyt kestävään metsänhoitoon, biodiversiteettiin, ilmastonmuutokseen ja chepang-vähemmistöön liittyviin strategioihin ja saavutuksiin.
SAIRAANHOITAJA SAI KIPINÄN
Perehtyminen nepalilaiseen todellisuuteen on ollut minulle aikamoinen hyppäys. Olen tehnyt pitkän uran sairaanhoitajana Kouvolassa. Ensimmäisen kipinän työskentelyyn kehitysmaissa sain jo parikymmentä vuotta sitten sairaanhoitajaopiskelijana Zimbabwessa. Nykyisin opiskelen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologiaa.
Ympäristöteknolgiasta kiinnostuin, koska se linkittyy ihmisen terveyteen ympäristön hyvinvoinnin kautta. Minua myös kiinnostivat uudet haasteet ja kansainvälisyys, ja ammattikorkeakoulu mahdollisti opiskelun kansainvälisissä hankkeissa.
Kaikki alkoi pari vuotta sitten geoinformatiikan tunnilla, kun olin laatimassa sateisuustilastoja Nepalista. Vuoristomaassa joko sataa rankasti ja pitkään, mikä aiheuttaa maanvyörymiä ja eroosiota tai sitten on todella kuivaa ja kuumaa. Kiinnostuin. Mieleeni nousi ajatus: mitenhän pääsisin Nepaliin työharjoitteluun? Kiitos Nepalista kotoisin olevan opettajamme ja hänen hyvien yhteyksiensä, ajatus alkoi todentua. Jo vuoden kuluttua istuin lentokoneessa matkalla Birendranagariin.
Sain kokea ikimuistoiset kaksi kuukautta kehitysyhteistyöprojektissa haastavissakin olosuhteissa. Tutustuin SUSWA:n bilateraaliseen vesi-, sanitaatio- ja hygieniaprojektiin Karnalin provinssissa. Eeppisen mutkaiset vuoristotiet veivät kaukaisiin pieniin maaseutukyliin. Tapasimme paljon koululaisia syrjäisissä kylissä Himassa, Naumulessa ja Kanakasundarissa. Himan alueella on edelleen voimissaan perinne, joka pakottaa tytöt ja naiset eristyksiin kuukautisten ajaksi.
Himan kouluvierailulla eräs tyttö kuiskasi opettajalleen, että hän haluaisi näyttää minulle chhaupadinsa eli kuukautismajansa. Tyttö asui vuoren rinteellä. Ulkona istui hänen isoäitinsä, jota tervehdimme. Alimmassa kerroksessa, karjasuojan ja puuliiterin yhteydessä oli huone ilman ovea ja ikkunaa. Huoneessa oli puinen laveri ja pari peittoa. Siellä tyttö vietti viikon joka kuukausi eristettynä muista. Vaatimaton huone ja tytön tarina hiljensivät minut. Kiitin vierailusta. Jälkeenpäin toivoin, että olisin osannut sanoa hänelle jotain rohkaisevaa.
Muistan tyttöä aina, kun puhutaan tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta.
Samalla matkalla, Bardian kansallispuistossa, sain myös nähdä Bengalin tiikerin. Siitä on tullut minulle muistutus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Nepalissa ilmastonmuutos näkyi ja tuntui. Huhtikuussa monet joet olivat täysin kuivuneet ja lämpötila kohosi 41 asteeseen. Tiikeri oli hakeutunut joen penkalle, päiväunille vilvoittavan veden äärelle. Me katselimme oppaan kanssa tuota upeaa kissaa pensaan takaa, kunnes se häiriintyi läsnäolostamme ja lähti karjuen metsään.
POLKUJA PAREMPAAN TOIMEENTULOON
Suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt Nafanin toiminta nimenomaan naisten hyväksi. Naisten koulutus ja taloudellinen itsenäisyys parantavat perheiden hyvinvointia kaikkialla Nepalissa. Koulutetut naiset ovat tietoisempia terveydestä ja hygieniasta, mikä vaikuttaa koko perheen elämänlaatuun. Lisäksi sukupuolten tasa-arvo luo oikeudenmukaisemman ja vakaamman yhteiskunnan, kun naisten osallistuminen päätöksentekoon tuo uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Naisten aseman parantaminen on tiiviisti yhteydessä myös kestävään maatalouteen.
Myös chepangien alkuperäískansan toimeentulon ja aseman kohentamiseksi on tehty järjestelmällistä ja pitkäjänteistä työtä Raksirangin maalaiskunnassa. On ollut hienoa havaita chepangien nuorison aktiivinen toiminta heidän pyhän ja monikäyttöisen chiuri-puunsa suojelemiseksi. Nuoret ovat alkaneet nähdä biodiversiteetin vaalimisen ja kestävän maatalouden mahdollisuudet oman toimeentulonsa kannalta.
Nafanin raportteja lukiessani olen muistanut Bardian kansallispuiston tiikeriä.
Pyrkimyksenä Pääskyjen hankkeessa on myös edistää luonnonmukaista vihannesten viljelyä ja markkinointia sekä chepangien ja tamangien perinteisesti käyttämien villi- ja lääkeyrttien hyödyntämistä. Tuloja saadaan myös mehiläispesistä ja samalla vahvistetaan metsien ekosysteemejä tehokkaalla pölytyksellä. Näin yhdistyvät toisiinsa hienolla tavalla biodiversiteetin suojelu, alkuperäiskulttuurin tietämyksen hyödyntäminen ja köyhyyden vähentäminen.
PÄÄSKYJEN HALLITUKSEN JÄSENEKSI
Työharjoittelu vei minut Pääskyjen toimintaan ja tämän vuoden alusta myös hallituksen jäseneksi. Voin jatkaa suhdetta Nepaliin ja syventää osaamistani biodiversiteetistä ja kehitysyhteistyöstä. Samalla kun opin itse, toivon olevani muillekin hyödyksi.
Teksti ja kuvat: Tuija Granat