Kansalaisjärjestöt syrjäytettyjen vahvistajina Nepalissa

Pääskyjen tuella järjestetty konferenssi Kathmandussa

Perinteinen tietotaito on virallisesti tunnustettava ja hampun viljely laillistettava. Muun muassa näistä asioista keskusteltiin Nafanin marraskuussa 2024 järjestämässä konferenssissa.

Nafan järjesti 21. marraskuuta kansallisen konferenssin, jossa pohdittiin syrjäytettyjen ja syrjäytyneiden kansalaisryhmien tilannetta ja kansalaisjärjestöjen roolia heidän tukemisessaan Nepalissa.

Konferenssin nimenä oli “Ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen vahvistaminen syrjäytyneiden ihmisten toimeentulon parantamiseksi”.

Koko päivän tilaisuudessa, johon osallistui yli 125 henkeä, keskeistä oli nostaa esiin ruohonjuuritasolta nousseita aloitteita ja ideoita ja edistää niin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kuin eri hallintotasojen ja -elinten, paikallisyhteisöjen ja yksityissektorin keskinäistä yhteistyötä. 

Konferenssi oli ensimmäinen, johon osallistui rinta rinnan 12 kansalaisyhteiskunnan järjestöä, kahden yliopiston – Kathmandun ja Chitwanin maa- ja metsätalousyliopiston – Kansallisen ihmisoikeuskomission sekä nuorison edustajia. Polttopisteessä olivat vammaisten, alkuperäiskansojen kuten chepangien, raute- ja kusunda-kansan, madhesien, dalittien sekä Kaukolännen syrjäkylien asukkaiden elinolosuhteet ja niiden kohentaminen.

HAMPPU TOISI TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Nafanin johtaja Bhola Bhattarain mukaan on tärkeätä virallisesti tunnustaa alkuperäiskansojen tietotaito, jotta se voi säilyä ja kehittyä. Alkuperäiskansojen mailla on  paljon luonnonresursseja, joita voidaan tuotteistaa markkinoille, esimerkiksi Amriso (broom grass), Chiuri eli voipuu ja  Githa eli villijamssi. Tämä kaikki edellyttää teknistä tukea, voimavarakoulutusta sekä edunvalvontatyötä paikallishallinnon tasolla, prosessonti- ja markkinointiketjujen luomisen ohella. Bhattarain mukaan myös hampun viljelyn laillistamisella olisi suuri taloudellinen ja työllistävä vaikutus kylissä ja esim. 95 prosentia Nepalin mediasta on sen laillistamisen kannalla. Hampun (Cannabis sativa) kasvattaminen oli yleistä ja laillista Nepalissa, kunnes se amerikkalaisten painostuksesta kiellettiin vuonna 1976.

Tämä Nafanin johtajan puheenvuoro kirvoitti vilkasta keskustelua. Eikö se vain entisestään pahentaisi nuorison yhtä lisääntyvää huumeiden käyttöä? Mutta Bhattarain mukaan hampun tuotannon laillistaminen tarkoittaisi tuotannon sallimista vain vientiin suuntautunutta teollista- ja lääkinnällistä käyttöä varten sekä tiukkaa valvontaa.

Keskustelua herätti niinikään perinteisten (kuten Barghar ja Guthi) ja modernien instituutioiden rooli ja tehokkuus. Koska modernin yhteiskunnan rakenteet johtavat helposti perinteisten, yhteisöllisten osallistumismuotojen heikentymiseen, tärkeää olisi vanhojen organisoitumismuotojen vahvistaminen ja integroiminen uusien sosiaalisten rakenteiden kanssa. 

Mastan maalaiskunnan kunnanjohtaja Gyan Bahadur Bohara kantoi tähän liittyen huolta perinteisten viljelykasvien ja niihin kietoutuvan tietotaidon ja kulttuurin säilymisestä. Miten yhdistää toisiinsa perinteinen omavaraisviljely ja uusi kaupallinen tuotanto? – Kerrottakoon, että Bohara on ollut aikanaan Pääskyjen Kaukolännen yhteistyökumppanin, Sahara Nepal -järjestön, perustaja. Mastan maalaiskunta ja Sahara Nepal tekevät parhaillaankin yhteistyötä juuri näiden kahden asian yhdistämiseksi.

Kaukolännen provinssin edustaja Tulsi Devkota korosti hallintobudjetin määrärahojen merkitystä. Terveys- ja koulutussektorin vahvistaminen on keskeistä jos ja kun halutaan kohentaa syrjäytyneiden ihmisten elinehtoja,

Paneelikeskusteluissa puhuttiin myös mm. varojen vähäisyydestä, sosiaalisesta stugmasta sekä yhteistyön ja verkostoitumisen puutteesta seikkoina, jotka vaikeuttavat kansalaisjrjestöjen pitkän tähtäyksen työtä kylätasolla. On myös niin, että kansalaistoimijoiden aitoutta on epäilty – otaksutaan, että heidän takanaan olisi ulkopuolisia tai ulkomaisia ohjaavia tahoja.

KOLLEKTIIVINEN JULISTUS

Konferenssi päättyi kollektiiviseen lupaukseen työskennellä yhdessä, pitää yllä inklusiivisuuden ja  voimaannuttamisen tavoitteita ja muuttaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan unelmaa todellisuudeksi.

Osanottajat myös laativat yhteisen julistuksen. Sen 16 kohtaa ovat seuraavat:

1. Rahoitusmahdollisuuksien ja pankkipalvelujen saatavuus

2. Taitojen ja voimavarojen kehittäminen

3. Perusterveydenhoidon saatavuus

4.  Infrastruktuurin kehittäminen

5.  Merkityksellinen osallistuminen ja edustajuus

6.  Alkuperäiskansojen maatalouden suojeleminen

7.  Maaoikeudet ja oikeus perinteisiin yhteisluonnonvaroihin

8.  Kulttuuri-indentiteetin varjeleminen

9.  Syrjinnän lopettaminen

10. Inklusiivinen koulutus

11. Taloudellinen voimaannuttaminen

12.  Perinteisten viljelykasvien laillistaminen

13.  Erityissuojelualueet

14.  Ilmasto-oikeudenmukaisuus

15.  Riittävä budjettirahoitus

16.  Alkuperäiskansojen tiedon arvostaminen ja integroiminen uuden tiedon kanssa

MAGNA MEET -KOKOONTUMISESSA JATKETTIIN IHMISOIKEUSKYSYMYSTEN PARISSA

Heti seuraavalla viikolla – viikon ajan kansainvälisestä ihmisoikeuspäivästä. alkaen (8.-14.12.) – Kathmandussa ja seitsemässä provinssissa kokoontui yli 5000 ihmistä pohtimaan Nepalin ihmisoikeustilannetta. 

15 vuotta sitten alkaneiden kokoontumisten pääkoollekutsujana ja sihteerinä oli tänä vuonna – tässäkin! – Nafan.

Kokouksen koko nimi on Human Rights National Magna Meet. Kansalaisjärjestöt yhdessä Nepalin ihmisoikeusjärjestön (National Human Rights Comission of Nepal) kanssa ovat tämän vuotuisen tilaisuuden järjestäjät.

Sivutapahtumia Magna Meetillä oli noin 50. 



Teksti: Katri Simonen

Kuvat: NAFAN

Samantyyppiset artikkelit

Ujo tyttö ja bengalintiikeri

Pääskyt tarjosi minulle tilaisuuden kehittää osaamistani harjoittelijana NAFAN-hankkeessa syksyllä 2024. Tehtävänäni on ollut tutustua melkein kuuden vuoden aikana eli vuodesta 2019 alkaen laadittuihin Pääskyjen ja Nafanin hankkeen raportteihin ja laatia niiden perusteella erilaisia tekstejä. Urakka on ollut suuri.

03 tammi 2025