Uusi Machu Picchu rakennetaan Liman viereen
PERU 200 VUOTTA
Peru viettää 200-vuotisitsenäisyysjuhlaansa 28. heinäkuuta syvästi jakautuneena ja uuden vasemmistolaisen presidentin virkaanastumisen merkeissä.
Campesinojen sombreroa käyttävä, vuoristokylässä alakoulunopettajana toiminut ay-aktivisti Pedro Castillo on luvannut “poistaa köyhyyden maasta, jossa on niin paljon rikkautta”. Castillolle täpärästi hävinnyt äärioikeistolainen Keiko Fujimori, vankilaan tuomitun entisen presidentti Alberto Fujimorin tytär, yritti yli kuukauden ajan kiistää Castillon voiton.
Perun 200-vuotisjuhlavuonna juhlitaan myös koko Latinalaisen Amerikan vapautumista siirtomaavallasta. Espanja hallitsi Perua ja – Portugalin Brasiliaa lukuunottamatta – koko Etelä-Amerikkaa Panamasta aina mantereen eteläkärkeen saakka kolme vuosisataa.
Itsenäistymisen aalto levisi maanosassa 1810- ja 1820-luvuilla. Espanjan mahdin keskus oli Limassa, ja siksi sen ote Perussa oli vahvin. Espanja suostui tunnustamaan Perun itsenäistymisen vasta 1879.
Kysyimme Cuna Nazarethin hallintojohtajalta Anita Moorelta miten Perussa valmistaudutaan itsenäisyysjuhlaan. Anita kertoi ensin maan vaikeasta tilanteesta. Koronaan kuolleiden osuus väestöstä on suurin maailmassa, mutta maan johto on ollut kiinnostunut lähinnä omasta rokotussuojastaan. Korruptio ulottuu kaikkeen. Ympäristö on pahoin kärsinyt kaivostoiminnasta ja Perun Amazonian sademetsiä on piittaamattomasti hakattu. Maan viime vuosikymmenien “talousihme” on koitunut vain Liman ja muun rannikkoseudun eliitin hyväksi. Kolme kymmenestä perulaisesta elää köyhyydessä ja yli 70 prosenttia työväestöstä työskentelee harmaassa taloudessa.
Yli 30-miljoonaisesta väestöstä lähes puolet on alkuperäisasukkaita.
Viestissään Anita korosti, että kaikesta huolimatta nyt on katsottava eteenpäin ja luotava toivoa. On tärkeää rakentaa perheille ja lapsille uutta luottamusta ja isänmaanrakkautta ja yhdistää eri väestöryhmiä. Perun uljas historia ansaitsee suuren juhlan ja kunnioituksen.
Anita iloitsee myös siitä, että lokakuussa Perussa on luvattu aloittaa 12-18-vuotiaiden rokotukset. He kaikki odottavat kiihkeästi, että päiväkoti voitaisiin pian avata.
Cunan opettajat ovat valmistaneet whatsappin, Zoomin, fanPagen ja nettisivujen kautta lapsille etäesityksiä, joissa kerrotaan Perun historiasta. Yksi lapsille kerrottava tarina liittyy Chorilloksen, Cunan sijaintipaikan, historiaan. Sen päähenkilö on Jose Olaya, itsenäisyystaistelun marttyyri.
Itsenäisyystaistelun marttyyri
Jose Olaya syntyi köyhään kalastajaperheeseen Chorilloksen kylässä. Hän auttoi jo varhain isäänsä ja rakasti uimista. Hän saattoi huvikseen uida Chorilloksesta Callaoon saakka. Hänellä oli myös pieni balsapuinen lautta, jolla hän kuljetti kalaa myytäväksi.
Kun Espanjan armeija vuonna 1821 valloitti Liman, itsenäisyysmielinen hallitus joutui pakenemaan Callaon linnoitukseen. Jose tarjoutui toimimaan sanansaattajana hallituksen ja Liman patrioottien välillä. Hänet saatiin kiinni ja häntä kidutettiin, mutta hän ei paljastanut mitään. Hänet ammuttiin 29. kesäkuuta 1823, Chorilloksen kalastajien nimikkopyhimyksen, Pyhän Pietarin, päivänä.
Siitä pitäen Jose Olayan kunniaksi on aina järjestetty suuri muistojuhla 29.6. meren äärellä Chorilloksessa.
“Muy emocionante”, Anita kirjoittaa.
Muinainen ja tuleva Machu Picchu
Mahtavan inkavaltakunnan pääkaupunki oli vuoristossa sijaitseva Cusco. Espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro valloitti sen vuonna 1531 alle kahden sadan miehen voimin, koska valtakunta oli vain vähän aikaisemmin alkaneen veljesriidan takia sisäisesti jakautunut. Cusco tuhottiin ja uudeksi pääkaupungiksi rakennettiin rannikolle Lima.
Cuscon lähellä sijaitsi “valloittamaton” inkakaupunki Machu Picchu. Espanjalaiset eivät sitä koskaan löytäneet, mutta inkat hylkäsivät sen hävittyään espanjalaisille lopullisesti. Syytä kaupungin hylkäämiseen ei tiedetä.
Yksi Perun 200-vuotisjuhlavuoden (tai oikeastaan vuoteen 1824 kestävän juhlakauden) juhlaprojekteista on “uusi Machu Picchu”.
Kaksi irlantilaista arkkitehtia, naista, jotka viime vuonna voittivat ns ”arkkitehtuurin nobelin”, suunnittelevat Liman pohjoispuolelle sijoittuvan “modernin Machu Picchun”. Alue on rutikuivaa autiomaata ja sinne on määrä asuttaa yli 115 000 henkeä.
Inkojen vesiojat uudestaan käyttöön
Yli 3000 metrin korkeudessa Liman lähistöllä alkuperäisasukasyhteisöt ovat Aquafondo-kansalaisjärjestön kanssa alkaneet kunnostaa ikivanhoja kivisiä sadevedenkeruuojia. Nämä ketsuan kielellä amuna-nimiset ojat mahdollistavat yhteisön peruna-, papu- ja avokadoviljelysten sekä laamojen ja alpakoiden laitumien kastelun ja vihreänä pysymisen kuivina kausina. Myös hedelmäpuita voidaan ryhtyä kasvattamaan.
Kunnostustöitä tehdään viitenä päivänä viikossa 25 hengen ryhmissä, joissa jokaisessa on mukana ainakin kahdeksan naista. Naisten mukanaolo on tärkeää heidän voimaannuttamisekseen ja asemansa kohentamiseksi. Kiviojia ja pieniä vesisäiliöitä – cocha – on kunnostettu jo noin 18 kilometriä.
Hyötyä tästä kaikesta koituu aikanaan myös kymmenmiljoonaisen Liman asukkaille. Pääkaupunki saa vetensä muun muassa Rimac- ja Lurin-joista, ja amunaverkoston myötä jokien valuma-alueiden lasketaan saavan yli neljä miljoonaa litraa lisää vettä vuodessa.
Töiden on määrä valmistua nyt heinäkuussa, joten inkojen aikaiset kiviojat ja vedenkeruusäiliöt ovat valmiina syksyllä, kun sateet alkavat.
Teksti: Katri Simonen
Kuva: Heli Janhunen
Pedro Castillo Is Declared President-Elect of Peru – The New York Times (nytimes.com)
https://www.bbc.com/mundo/noticias-51744203
https://www.bbc.com/mundo/noticias-america-latina-54405681
http://www.ipsnews.net/2021/06/sowing-water-restoring-ancient-ditches-peruvian-highlands/