Yksittäiset keinot eivät riitä
Sri Lankassa Pääskyt ovat monella tavalla tukemassa ratkaisujen löytämistä ihmisten ja norsujen väliseen syvään konfliktiin. Mikään yksittäinen keino ei riitä, tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä yhteiskunnan joka tasolla.
Ratkaisuja etsitään kiihkeästi. Se on välttämätöntä. Pienessä maassa on noin 7000 villinorsua, jotka eivät mitenkään mahdu niille varatuille suojelualueille. Sri Lankan maa-alueesta 40 prosenttia on ihmisten ja norsujen yhteistä kotiseutua, halutaan sitä tai ei.
Konfliktit ovat 15 viime vuoden aikana koko ajan lisääntyneet. Niiden seurauksena 1200 ihmistä ja 3500 norsua on menettänyt henkensä kymmenen viime vuoden aikana. Viljelijät saavat jatkuvasti pelätä nälkäisten norsujen yöllisiä tunkeutumisia puutarhoihinsa ja pelloilleen.
Myös liikenteessä tapahtuu pahoja onnettomuuksia. Tänä vuonna suurta huomiota ovat herättäneen kaksi junaonnettomuutta, joissa matkustajajuna törmäsi norsulaumaan. Kymmenen norsua kuoli.
1. SIENIÄ, HILLOJA JA SOKEA MUOTISUUNNITTELIJA
Monitorointimatkallamme Sri Lankassa tammikuussa näimme, miten hankealueillamme Rideemaliyaddassa ja Mahawilachchiyassa viljelijöille järjestettiin koulutusta uusien toimeentulokeinojen oppimiseksi. Seurasimme esimerkiksi osterivinokkaiden kasvatuksen valmistelua ja maistoimme paistettua sienimakkaraa. (Milloin täälläkin?)
Kuulimme, että joulukuun lopulla suurta innostusta olivat herättäneet kurssit, joissa oli perehdytty hillojen, mehutiivisteiden, ketsupin ja banaanisipsien valmistamiseen. Motivaatiota oli ollut luomassa Sri Lankan kuuluisin vaatesuunnittelija, sokea Ashcharya Peiris. Kuusi vuotta sitten BBC nimesi hänet yhdeksi maailman sadasta inspiroivimmasta naisesta. Peiris valoi viljelijöihin uskoa kertomalla omasta taistelustaan uuden ammatin luomiseksi.
Ashcharya Peiris ei nimittäin ole aina ollut sokea.
Hän, määrätietoinen ja kaunis nuori nainen, oli töissä yksityisessä pankissa Colombossa ja palaamassa autolla töistä kotiinsa, kun terroristien itsemurhapommi räjähti. 21 ihmistä kuoli ja 27 haavoittui. Sirpale osui Ashcharya Peirisiä päähän ja hän menetti näkönsä. Oli maaliskuu vuonna 2000.
Hän menetti myös työnsä, tulonsa, perheensä ja ystävänsä.
Mutta Peiris ei lannistunut, vaan alkoi luoda uutta uraa vaatesuunnittelijana.
Vuonna 2014 hänet valittiin Sri Lankassa 300 suunnittelijan (kaikki muut näkeviä) joukosta Vuoden Designeriksi.
Meidän hankkeessamme yhteensä noin 400 viljelijää, jotka asuvat norsukonfliktien riivaamissa kylissä, saavat koulutusta ja sen jälkeen lainaa, jotta he voivat uuden elinkeinon myötä vähentää riippuvuuttaan viljelystä. Näin vähennetään myös painetta raivata uutta peltoa metsästä, mikä entisestään kaventaisi norsujen elintilaa ja lisäisi pelkoa ja konflikteja.
2. KANSALLISET TOIMENPIDESUOSITUKSET JA SARJAKUVAKIRJA
CEJ on maan vetoomustuomioistuimen pyynnöstä laatinut uuden kansallisen ohjelman – Proposal to Mitigate the Human-Elephant Conflict in Sri Lanka – , jossa 20 eri toimenpiteen ja monitasoisten yhteistyöryhmien kautta voidaan lieventää ihmisten ja norsujen välistä konfliktia (Human Elephant Conflict, HEC). Ohjelma on laadittu englanniksi ja Pääskyjen rahoituksella se käännetään nyt myös sinhaliksi ja tamiliksi.
CEJ on niin ikään teettänyt lapsille ja nuorille tarkoitetun norsu-aiheisen sarjakuvakirjan. Siinä kerrotaan, miten ja miksi koko buddhalaisen kulttuurin ja myös hindulaisen tamilivähemmistön kaikkein tärkein ja kunnioitetuin eläin on nyt ihmisen toiminnan seurauksena uhanalainen.
Tätä kirjasta käännetään parhaillaan Pääskyjen rahoituksella sinhalasta tamiliksi ja englanniksi.
3. VILLIELÄIN-OSASTON TUKEMINEN
Tapasimme matkallamme myös Susantha Premasinghen, Wildlife Department -hallinnonalan virkamiehen. Hänen ja hänen johtamansa, norsujensuojelualueella sijaitsevan asemapaikan työntekijöillä on vaativa ja ristiriitainen tehtävä. Alunperin heidän vastuullaan oli norsujen ja muiden villieläinten suojelu. Enenevästi, viimeisen 10-15 vuoden aikana, tehtäväksi on tullut norsujen häätäminen pois ihmisten ilmoilta, rikki menneiden sähköaitojen korjaaminen ja ihmisten vihan ja syytösten kohtaaminen. Norsujen aiheuttama pelko purkautuu Wildlife Departmenin työntekijöihin.
“CEJ on ainoa taho joka ymmärtää ja tukee meitä”, Premasinghe sanoi.
Hänen mukaansa mikäli ihmisasutuksen, kastelu- ja infrastruktuurihankkeiden levittäytyminen ja norsujen elintilan kapeneminen ja luonnollisten vaellusreittien tukkiminen jatkuvat, Sri Lankan norsukanta voi olla korkeintaan tuhat eläintä.
4. TEHOKKAAMPAA MAANKÄYTTÖÄ
Suuri osa Sri Lankan maataloudesta on tehotonta maan tuhlausta. Paljon kasvatetaan esimerkiksi maissia kananrehuksi, vaikka tuontimaissi on halpaa. CEJ:n mukaan viljelyä täytyy kestävällä tavalla intensifioida ja täten säästyvä maa antaa takaisin norsuille.Tämä on yksi heidän norsuohjelmansa suosituksia.
Ihmisille ja norsuille turvalliset olosuhteet palvelisivat myös turismia, koska norsut ja muut villieläimet ovat Sri Lankan päätulolähteisiin kuuluvan matkailun vetonaula: yhden norsun arvoksi lasketaan 27 000 dollaria. Missään tapauksessa norsujen määrän vähenemiselle ei CEJ:n mukaan voi antaa lupaa, koska silloin menetetään muukin.
5. YMPÄRISTÖARVIOINTI UUSILLE HANKKEILLE
Kuten edellisessä uutiskirjeessä kerroimme, CEJ ja Pääskyt ovat teettäneet uuden infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin tarkoitetun erittäin merkittävän työkalun. Tänä keväänä alkaa uuden työkalun käyttöönottokoulutus hallinnon eri tasoilla.
6. KESKUSTELUA KOULULAISTEN KANSSA
Hankealueillamme on tehty biodiversiteettikartoitukset ja niiden pohjalta myös opetusmateriaalia kouluihin. CEJ järjestää kymmenessä koulussa osallistavaa opetusta ihmisen ja luonnon suhteeseen liittyen. Sisällissota ja yhteiskunnan nopea muuttuminen on katkaissut perinteisen luontotiedon siirtymisen.
7. DOKUMENTTIVIDEO
CEJ ja Pääskyt on teettänyt norsujen ja ihmisten vuorovaikutuksesta kertovan ja konfliktin syitä valaisevan videon. Sitä käytetään ympäristökasvatus- ja informaatiotilaisuuksissa ympäri maata. Järjestöllä on käytössään myös monipuoliset viestintäkavat ja CEJ:n puheenjohtajaa Hemantha Withanagea haastatellaan televisiossa tuon tuostakin.
8. OIKEUSTOIMINTA
CEJ pyrkii aina ensin sovittelemalla löytämään ratkaisuja, mutta mikäli se ei auta, ympäristöoikeusjärjestö vie väärinkäytökset oikeuteen. Vuoden 2025 alussa CEJ:llä oli vireillä 46 oikeustapausta, joista 10 hankealueeltamme Rideemaliyaddasta.
https://www.voanews.com/a/sri-lanka-reports-massive-tolls-in-human-elephant-conflicts/7989844.html
Proposal to Mitigate the Human-Elephant Conflict in Sri Lanka (Centre for Environmental Justice, 2024)
Teksti: Katri Simonen
Kuvat: Centre for Environmental Justice
Tue CEJ:n vaikuttavaa ympäristönsuojelutyötä Sri Lankassa tekemällä lahjoitus Pääskypuodissa tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 37510)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.