Gyana Devi Boharan inspiroiva tarina Nepalin Kaukolännestä
Gyana Devi Boharan perhe eli perinteisen omavaraisviljelyn sekä aviopuolison Intiasta osa-aikatyöläisenä hankkimien tulojen varassa. Tilan antimista riitti nelilapsille perheelle ruokaa vain kolmeksi kuukaudeksi vuodessa. Muu aika elettiin toimeentulon epävarmuudessa Thakunnan vuoristokylässä Mastassa, Bajhangin piirikunnassa.
Kaikki alkoi muuttua, kun Gyana Devi liittyi Sahara Nepal -järjestön hankkeeseen nimeltä Kestävä toimeentulo ja naisten voimaantuminen. Hanke pyrki tavoittamaan viljelijänaisia tarjoten koulutusta mm. vihannesten kaupallisen, ympärivuotisen viljelyn aloittamiseksi. Gyana Devi näki tilaisuutensa tulleen ja tarttui määrätietoisesti uuteen mahdollisuuteen.
Hänestä tuli vihannestuottajaryhmän jäsen. Hän sai koulutusta ja vertaistukea sekä hankkeelta tarvikkeita kasvihuoneen ja kastelujärjestelmän rakentamiseksi. Kasvihuone ja uudet siemenet mahdollisti vihannesten tuottamisen ympäri vuoden.
Tuloksia alkoi näkyä jo muutaman kuukauden kuluttua.
Nykyään perhe ansaitsee tomaattien, kurkkujen, munakoisojen ja kaalien viljelyllä 8 000 – 10 000 rupiaa kuukaudessa. Gyan Devi myy tuotteitaan paikallisesti sekä hankkii niillä vaihtokauppana mitä tarvitsee. Perhe tulee hyvin toimeen eikä enää ole huolta koulumaksuista, terveydenhoitomenoista, vaatteiden hankkimisesta tai ruuan riittävyydestä. He ovat jopa voineet panna rahaa säästöön, mikä on ennenkuulumatonta.
“Sahara Nepal on ollut siunaus perheellemme. Saamamme tuen ansiosta voimme elää nyt toiveikkaina ja itseämme häpeämättä.”
Gyana Devin tarina ei koske vain maanviljelyä, se liittyy koko hänen elämäänsä ja voimaantumiseensa. Hän on saanut itseluottamusta kykyynsä vaikuttaa asioihin. Hän osallistuu aktiivisesti ryhmätapaamisiin, paikallishallinnon ohjelmiin, julkisiin tapahtumiin ja erilaisiin keskusteluihin.
Hänestä on tullut aktivisti haitallisten sosiaalisten käytäntöjen lopettamiseksi. Osallistuttuaan Sahara Nepalin tietoisuuskoulutuksiin, joissa käsiteltiin tyttöjä ja naisia erittäin pahasti syrjivää chauppadia eli eristämistä ulkovajaan kuukautisten ajaksi, Gyanasta sukeutui yhteisössään keskeinen naisten oikeuksien puolestapuhuja. Hän on johtanut muutosta ja aloittanut sen omasta perheestään. Gyana Devin tyttäret saavat kuukautisten aikana elää normaalisti:
asua kotona, mennä keittiöön ja nauttia maitotuotteita – mikä kaikki on ollut poissuljettua tytöille ja naisille neljänä päivänä joka kuukausi.
Gyana Deville on tärkeätä tarjota lapsilleen hyvä koulutus. “En järjestä lasteni avioliittoja ennen kuin he ovat saaneet kunnollisen koulutuksen. Uskon, että myös tyttöjen on koulutuksen kautta saatava itseluottamusta ja taitoa huolehtia itsestään.”
Kuten Mastan maalaiskunnan hallintoalue numero seitsemän eli Thakunnan kylän hallintosihteeri Chakra Rokaya toteaa: “Gyana Devi Boharasta on tullut innostava esimerkki yhteisönsä jäsenille. Monet naiset ovat seuranneet hänen esimerkkiään, saaneet itseluottamusta ja alkaneet toimia.”
Gyanan tarina luo toivoa maaseudun naisille jotka kamppailevat toimeentulon ja haitallisten perinteiden paineissa. Tarvitaan vain – “vain”! – järkevästi suunniteltua taloudellista, sosiaalista ja psykologista tukea ja naisten voimaannuttamista tietoisuuden kasvamisen myötä, mitä kansalaisjärjestöt kuten Sahara Nepal voivat antaa.
Pääskyjen kommentti
MALLIT JA VUOROVAIKUTUS
Konkreettisten esimerkkien ja mallien merkitys on suuri. On tärkeää nähdä miten muualla ihmiset ratkovat elämisen ja toimeentulon kysymyksiä.
Jotta Sahara Nepalin työntekijät – jotka myös ovat Bajhangin vuoriston kasvatteja – saavat pontta vaikutustyöhönsä, heidänkin on nähtävä uusia toimintatapoja.
Siksi kumppanityöntekijämme tekivät kesäkuussa opintomatkan Nepalissa ja tutustuivat mm. naisten vihannesviljelyosuuskuntaan, maustekasvien kasvattamiseen, vuohien rehuruokintaan ja hunajantuotantoon.
Matka oli riemukas menestys ja puhalsi uutta uskoa ja motivaatiota kaikkien työhön. Myös vihannestuottajaryhmien naisille ja vuohien kasvattajille järjestettiin omat opintomatkat.
Olennaista on myös se, että Sahara Nepal toimii koko ajan kiinteässä yhteistyössä Mastan kunnan kanssa; kunnanjohtaja (vuodesta 2022) Gyan Bahadur Bohara oli Sahara Nepal -järjestön perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Ei siis ihme, että kunnan ja Sahara Nepalin kehitysideat ja -käytännöt ovat koko ajan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kunta ja Sahara ovat toimineet yhdessä mm. kastelukanavan, maataloustuotteiden keräilykeskusten ja naisten johtajuus- ja käsityökoulutuksen merkeissä. Tavoitteena myös on, että meidän hankkeessa perustettujen tuottajaryhmien tukeminen siirtyy osaksi kunnan rutiineja. Näin varmistetaan, että ryhmien kehittyminen voi jatkua, kun Pääskyjen ja Sahara Nepalin projekti vuonna 2026 päättyy. Ryhmät on rekisteröity, jotta ne voivat hakea julkista rahoitusta ja teknistä tukea toimintansa kehittämiseksi. Osa ryhmistä on jo onnistunut saamaan kasvihuoneita ja vihannesten siemeniä osana Mastan kunnan maatalouden kehittämishanketta.
Alkuperäisteksti ja kuvat: Sahara Nepal
Käännös, editointi ja kommentti: Katri Simonen
Edistä ympäristökestävää toimeentuloa ja naisten asemaa Nepalissa tekemällä lahjoitus Sahara Nepalin hankkeelle Pääskypuodissa tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 39097)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.
