Norsut ja ihmiset kilpailevat tilasta Sri Lankassa

Sri Lankassa elää noin 6000 villinorsua. Niiden ja ihmisten kilpailu tilasta on johtanut siihen, että joka vuosi yli sata ihmistä ja 300-400 norsua menettää henkensä.

Suomessa elää noin 200 sutta kolme kertaa Sri Lankan kokoisella alueella. Yksikään ihminen ei tiettävästi ole kuollut suden suussa sitten vuoden 1882.  Miten paljon pahaa verta sudet silti herättävätkään.
Sri Lankassa norsukysymys on kansallinen ongelma. Norsuja halutaan suojella, mutta se ei ole helppoa. On laadittu kansallinen norsujenhallintaohjelma, ja 15 prosenttia saarivaltion pinta-alasta on varattu norsuille.
Näiden norsinsuojelualueiden kantokyky ei kuitenkaan kestä niin suurta määrää norsuja. Ongelmana on myös se, että suojelualueet ovat metsää, eivätkä norsut syö puuta. Yli 60 prosenttia villinorsuista elääkin suojelualueiden ulkopuolella samoissa maisemissa ja paljolti samoissa ruuissa ihmisten kanssa.

Nälkäiset norsut hakeutuvat metsistä kylien viljelyksille. Lukemattomista sähköaidoista huolimatta ne tunkeutuvat kookos- ja banaanipuutarhoihin, riisi- ja vehnäpelloille, meheville ranta- ja laidunruohikoille. Viidakkoon rajautuvien kylien asukkaiden toimeentulo on joka päivä vaarassa, myös heidän henkensä. Viljelijät yrittävät puolustautua aitojen lisäksi raketein, valoin, vallihaudoin, norsujen ruokaan sekoitetuin räjähtein ja myrkyin, ansoin, ampumalla ja liian voimakasvirtaisilla sähköaidoilla.

Kyläläiset saavat valtiolta ilmaisia raketteja norsujen karkoittamiseksi.

Raketteja ja valoja lukuunottamatta karkotuskeinot ovat laittomia ja niistä lankeaa erittäin suuret sakot. Ihmisten ja norsujen välinen konflikti – Human Elephant Conflict, HEC – on Sri Lankassa jatkuvasti julkisuudessa esillä oleva ongelma, joka jakaa ihmisiä.

Norsuongelma on alkanut kärjistyä viimeisten 5-10 vuoden aikana.

Pääskyt on yhdessä uuden kumppanimme Center for Environmental Justice -ympäristöoikeusjärjestön (CEJ) kanssa etsimässä keinoja siihen, miten pieni valtio voisi taata turvan niin 22 miljoonalle asukkaalleen kuin 6000 ainutlaatuiselle villinorsulle.

Maanviljelijöille uusia taitoja

Kahdella konfliktien pahoin vaivaamalla alueella teemme työtä 400 norsuvahingoista  kärsineen maanviljelijän kanssa.
Ideana on antaa heille koulutusta uusiin, maataloudesta riippumattomiin toimeentulotapoihin. He saavat opetusta erilaisiin käsityötaitoihin, sienten, mauste- ja rohtokasvien kasvatukseen, maitotuotteiden jalostamiseen, hunajantuotantoon. Heistä muodostetaan 20 hengen lainaryhmiä ja taataan näin uuden elinkeinon vaatiman alkupääoman saaminen.

Olennaista on, että väestön lisääntyessäkään metsistä ei enää raivattaisi uutta peltoa, koska se yhä kaventaisi norsujen elintilaa ja vain kasvattaisi ihmisten ja eläinten välistä ristiriitaa.

Ryhmiemme jäsenille tulee myös ympäristötehtäviä. Jokainen viljelijä on myös vigilante eli ympäristössään – tässä tapauksessa metsässä – tapahtuvien mahdollisten laittomuuksien ja väärinkäytösten tarkkailija ja edelleen raportoija. Norsujen ja ihmisten kohtalo kytkeytyy näet erottamattomasti siihen, mitä Sri Lankan viidakoissa tapahtuu.

Ks. myös paaskyt.fi/srilanka

Teksti: Katri Simonen

Kuvat: CEJ ja Heli Janhunen


Vastineeksi ulkoministeriön tuelle Pääskyjen on kerättävä Sri Lankan hankkeelle tänä vuonna vielä 2925 €. Tue kumppanimme CEJ:n ympäristönsuojelu- ja toimeentulonkehittämistyötä tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme.
Vaihtoehtoisesti voit tehdä tilisiirron: FI06 5780 0720 2384 06, viite: 37510
Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hanketyöhön. 

Samantyyppiset artikkelit

Epämuodikkaat elefantit

Yksin vaeltavia norsuja on syytä varoa. Tämä tuli selvästi esiin kerran CEJ:n autolla iltahämärissä ajaessamme. Tien penkalla oli suuri norsu. Kuljettajamme pysäytti auton välittömästi ja alkoi peruuttaa. Vasta kun norsu vetäytyi metsään, matkaa jatkettiin.

09 marras 2023