Kolme vuotta takana ja kolme edessä
Tiivis yhteistyö kunnan kanssa on luonut hyvät edellytykset toimeentulon ja ruokaturvan kohenemiselle Mastan kunnassa, Nepalissa. Pääskyjen hallituksen jäsen Raimo Lilja vieraili hankealueella marras-joulukuussa 2023.
Hankkeemme ydin on kyläläisistä muodostettujen tuottajaryhmien toimeentulon ja ruokaturvan parantaminen kestävän maatalouden, karjatalouden, metsätuotteiden ja käsityötuotteiden myynnillä. Olennaisia kestävyyden tekijöitä ovat paikallisten, kuivuutta kestävien lajikkeiden viljely, luonnonmukainen tuotanto ja tuotteiden markkinoille pääsyn parantaminen.
Mastan viljelijöistä valtaosa viljelee ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Pääosa tuotannosta menee omaan käyttöön; tuotteita myös vaihdetaan perheiden välillä. Eloperäinen lannoitus on elinehto karujen kukkuloiden pengerviljelmillä. Naiset keräävät ympäristön metsistä kuivia lehtiä ja neulasia ja kantavat ne selässään lantalaan kompostin seosaineeksi. Jokseenkin jokaisessa taloudessa on lehmiä ja härkiä, lisäksi vuohia, jotka laiduntavat metsissä. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on tiukasti kunnan kontrollissa – tavalliselle viljelijälle niitä ei myydä. Sen sijaan käytetään kasveista saatavia biologisia torjunta-aineita.
Kaupallisen, ympärivuotisen viljelyn aloittaminen kasvihuoneissa on ollut yksi hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteista. Tuotannon lisääminen on onnistunut, ja sen myötä kysymys tuotteiden kuljettamisesta markkinoille lähimpään kaupunkiin, Chainpuriin, on noussut akuutiksi. Mastan kunta on päättänyt perustaa viisi tuotteiden keräilykeskusta, joihin viljelijät voivat tuoda satotuotteensa. Tämä on dramaattinen helpotus kyläläisille, joiden on raskaine kantamuksineen täytynyt joko kävellä tai vuokrata kallis autokyyti Chainpuriin – vailla varmuutta tuotteiden kaupaksi saamisesta.
Kuhunkin keskukseen valitaan kevään mittaan yrittäjä, joka ostaa satotuotteet, varastoi ne ja hoitaa kuljetuksen ja myynnin markkinoinnille. Olennaista on, miten tuotteiden minimihinta tullaan määrittelemään, niin että se todella hyödyttää viljelijöitä. Joka tapauksessa monille, erityisesti naisviljelijöille, on ensimmäistä kertaa avautumassa tilaisuus ansaita omaa rahaa.
Ruokaturvaa parantaa myös Pääskyjen, yhdessä kunnan kanssa, rahoittama maanvyöryissä vauriotuneen kastelukanavan ja sen sivuojien korjaus. Sen ansiosta läheisen puron vesi saadaan levitettyä 130 perheen pelloille. Kesällä valmistuneen kanavan rakentamiseen palkattiin paikallista väkeä, siten että 15 henkeä vuorollaan sai siitä palkkatyötä.
Jyrkillä pengerviljelmillä eroosion torjunta on äärimmäisen tärkeää. Maanvyörymiä ehkäistään suosimalla hedelmäpuiden ja kasvisten kasvattamista lomittain. Penkereen reunaan voidaan istuttaa runsasjuurisia ja typpeä sitovia kasveja.
Pienimuotoista teknologiaa sadon käsittelemiseksi on saatu kuntaan hankkeen ansiosta. Kahteen kylään on hankittu dieselkäyttöinen puimakone ja mylly. Sadekaudella vilja on jauhettu alkeellisissa vesimyllyissä. Kuivana kautena näitä myllyjä ei voida käyttää. Sähkökäyttöisiä myllyjä voi käyttää vain rajoitetusti, sillä sähköä saadaan pääasiassa vain aurinkopaneeleista. Yksi tuottajaryhmistä on saanut kunnalta puristimen, jolla voidaan tuottaa ruokaöljyä öljykasveista kuten sinapin siemenistä tai villin dhatelopensaan siemenistä. Lähelle Mastan kuntaa on äskettäin rakennettu uusi vesivoimala. Sähkölinjojen vetäminen Mastan kyliin on odotettavissa 1-2 vuoden kuluessa. Sen jälkeen tuotteiden jalostamismahdollisuudet paranevat.
Yksi Pääskyjen hankkeen toimintamuodoista on ollut sienten viljelyn koulutus ja muovitunneleiden pystytys tähän kasvatukseen. Sienet voidaan kuivata aurinkouunissa, jolloin ne kestävät paremmin kuljetuksen markkinoille.
Entisen siirtotyöläisen menestystarina
Dal Kathayiat on tuottajaryhmän jäsen Bhinmadhin kylässä, Mastan kunnassa. Kunnan maataloussihteeri kehuu, että Dal on roolimalli muille viljelijöille: ”Hän on kotoisin köyhästä perheestä. Työskenneltyään vuosia ulkomailla hän tuli takaisin kotikyläänsä ja aloitti viljelyn Sahara Nepalin avulla. Mutta hänen peltonsa olivat karuja ja tuottamattomia. Hän kantoi orgaanista ainesta metsästä pellon viljavuuden parantamiseksi. Nyt hänen liiketoimintansa menestyy.”
Pääskyjen hanke toimitti Dalille materiaalit kasvihuoneeseen, jossa vihanneksia, erityisesti tomaattia voidaan kasvattaa sadekautena, jolloin niitä ei voi kasvattaa avomaalla. Dal myy tomaatteja säännöllisesti kylän suurelle koululle, jossa oppilaille tarjotaan ilmainen koululounas. Sadekauden jälkeen hän oli istuttanut uudet tomaatintaimet ja kaalintaimet kasvihuoneeseen ja lisäksi kasvamassa oli suuri määrä sipulintaimia avomaalle istutettavaksi.
Dal Kathayiat kasvattaa myös sieniä sekä hedelmäpuita, erityisesti hän pitää lupaavina kiwi-hedelmien kasvattamista.
Hän on äärimmäisen kiitollinen saamastaan tuesta. “Sahara on jumalani!”. Kiitollisuuttaan Dal Kathayiat osoittaa jakamalla tietotaitoaan toisille viljelijöille.
Kaiken kaikkiaan Mastan hankkeemme maatalouskomponentin näkymät näyttävät hyviltä, sillä hankkeen toiminta on erinomaisesti sovitettu yhteen Mastan kunnan maatalouspolitiikan kanssa. Tuotteiden keräilykeskusten perustaminen, sähkön saanti kyliin ja maatalousryhmien organisoituminen merkitsevät, että kylät ovat siirtymässä kotitalousviljelystä tulonhankintaan ja tuotteiden monimuotoisuus on kasvamassa.
Uusia näkökulmia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon
Sahara Nepalin jatkohankkeessa käynnistetään uusi komponentti, jolla edistetään kyläläisten terveyttä painottaen ennaltaehkäiseviä näkökohtia, joilla on yhteys vesihuoltoon, viljelyyn ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Mahdollisia teemoja ovat mm. käsihygienia, hygienia tuotteiden käsittelyssä sekä ravitsemuksen puutteiden korjaaminen. Haittoihin, jotka aiheutuvat avotulen käytöstä ruuan laitossa voidaan vaikuttaa edistämällä savupiipulla varustettujen liesien rakentamista keittiöihin. Myös roskien avopoltosta asuntojen liepeillä tulisi pyrkiä eroon.
Näiden tavoitteiden edistämisen tavoista neuvotellaan parhaillaan Sahara Nepalin ja Mastan kunnan kanssa ja päivitetään samalla hankesuunnitelma ajan tasalle. Alustavasti on suunniteltu, että uusissa toiminnoissa käytetään resursseina kylissä jo toimivia naispuolisia vapaaehtoisia terveysneuvojia (Female Community Health Volunteers) sekä mahdollisesti yläasteen koululaisia. Vapaaehtoiset terveysneuvojat ovat sosiaalinen innovaatio, jota hyödynnetään joka puolella Nepalia. Heidän tärkein tehtävänsä liittyy lisääntymisterveyteen. He myös jakavat ehkäisyvälineitä, vitamiineja ja ripulilääkettä sekä keräävät yksinkertaisia tilastotietoja sairastavuudesta. He mobilisoivat ihmisiä rokotuksiin. Haasteena on näiden neuvojien matala koulutustaso – osa heistä on lukutaidottomia. Hankkeessa onkin tarkoitus kouluttaa terveysneuvojia uusiin valistustehtäviin.
Teksti ja kuvat: Raimo Lilja
Olemme parhaillaan käynnistämässä Sahara Nepal -hankkeen kolmevuotista jatkokautta. Vastineeksi ulkoministeriön tuelle Pääskyjen on kerättävä hankkeelle tänä vuonna 5747 €. Tue Nepalin Kaukolännen köyhien vuoristokyläläisten kestävää toimeentuloa tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme. Lahjoitusvarat käytetään sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.