Terailla Baran piirikunnassa on kartoitettu kotitalouksia ja julkisia maa-alueita
Pääskyjen toiminnanjohtaja Heli kävi maalis-huhtikuun vaihteessa Raksirangissa monitoroimassa NAFANin päättyvää hanketta. Ensin oli kuitenkin pyörähdettävä Pääskyjen uudelle hankealueelle Jitpur-Simaraan.
Rutikuiva kevät on pahinta metsäpaloaikaa Nepalissa ja ilmanlaatu siitä syystä erityisen heikko koko maassa. Sen huomasi jo lentokoneen tehdessä laskua Kathmandun laaksoon. Varhain seuraavana aamuna lähdimme NAFANin toiminnanjohtaja Bhola Bhattarain kanssa kohti etelää, Terain tasankoaluetta, joka rajautuu Intiaan. Viiden tunnin ajomatka Simaraan, Baran piirikunnan keskukseen, taittui mukavasti pienellä sähköbussilla. Liikenne sähköistyy Nepalissakin – pitkälti kiinalaisten sähköautojen voimin – ja latausasemia oli noussut maantien varrelle hämmästyttävän tiheään.
Perillä Jitpur-Simarassa meitä oli vastassa 30 asteen helle ja pirteä nelihenkinen hanketiimi, jonka tuorein jäsen, Hemanti, oli aloittanut vasta reilu viikko sitten. Uusi kenttätoimisto oli myös vastikään avattu. Raksirangiin ja Mastaan verrattuna uusi hankealueemme on todella helposti saavutettavissa, myös monsuunikaudella, ja tieyhteydet kyliin erinomaiset.
Hanke operoi 15 kylässä ja kolmella yhteismetsäalueella. Kahden päivän aikana ehdimme käydä neljässä kylässä ja tavata kaikkien kolmen yhteismetsäryhmän edustajia. Totta kai ohjelmassa oli myös Jitpur Simaran pormestarin, apulaispormestarin ja eri hallinnonalojen virkamiesten tapaamisia. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi paikallishallinnon sitouttaminen hankkeen tavoitteisiin on välttämätöntä, ja NAFAN oli jo hankesuunnitteluvaiheessa konsultoinut paikallishallinnon edustajia ja muita sidosryhmiä. Yhteistyöhalua tuntui olevan kaikilla, samoin myötämielistä suhtautumista dalitien oikeuksien ja toimeentulon edistämiseen. Maankäyttöön liittyvä tekninen osaaminen on kuitenkin heikkoa niin virkamiehillä kuin yhteismetsäryhmillä, joten erityisesti siihen toivottiin apua NAFANilta.
Hankekylien erilaisuus oli silminnähtävää. Yksi kylä sijaitsee keskellä metsää. Niinpä sinne ei oltu vedetty sähköjä, ja läheisestä Parsan kansallispuistosta vaeltavat norsut, tiikerit ja muut villieläimet ovat jatkuva uhka. Toisessa kylässä maantie jakaa kylän kahtia: tien oikealla puolella asuu pelkästään dalit-perheitä, vasemmalla muita väestöryhmiä. Kolmannessa kylässä dalitit elävät sovussa muslimien kanssa ja pieniä keittiöpuutarhoja oli paljon. Kaikille kylille yhteistä on miesten poissaolo. Valtaosa työikäisistä miehistä käy päivä- tai sesonkitöissä muualla: peltotöissä, rakennustyömailla, Intiassa. Tämä eroaa Raksirangista, josta naiset ovat viime aikoina alkaneet lähteä siirtotyöläisiksi erityisesti Kuwaitiin miesten jäädessä kyliin.
Eri dalit-kasteilla oli aikoinaan omat perinteiset ammattinsa. Nykypäivänä tämä ammattijako ei enää päde. Perinteiset käsityötaidot ovat myös katoamassa. Vain harva dalit-perhe omistaa maata. Useimmilla on kuitenkin käyttöoikeus pieneen maaplänttiin. Vastineeksi tästä he joutuvat luovuttamaan puolet sadostaaan maanomistajalle. Moni perhe on myös velkaantunut epämääräisille mikrolainafirmoille, joista ahneimmat perivät jopa 60 prosentin korkoa. Useissa dalit-yhteisöissä naiset jäävät täysin koulutuksen ja muiden valtion peruspalveluiden ulkopuolelle, koska heillä ei ole syntymätodistusta.
Hankkeelle on asetettu kunnianhimoiset tulostavoitteet, joiden seuraamiseen tullaan panostamaan alusta lähtien. Pääskyt on jo pidemmän aikaa käynyt NAFANin kanssa keskustelua tulosseurannan tärkeydestä. Jotta saavutettuja tuloksia voidaan luotettavasti todentaa, systemaattinen indikaattoridatan keruu hankkeen alussa, sen aikana ja lopussa on välttämätöntä.
Raksirangin hankkeesta opiksi ottaneena Bhola olikin jo heti ensitöikseen pitänyt työntekijöille koulutuksen, jossa oli käyty läpi hankkeen tulosmatriisi ja indikaattorit. Tämän jälkeen tiimi oli yhdessä laatinut kyselylomakkeen indikaattoreiden lähtötasokartoitusta (baseline study) varten, sen sijaan että tehtävä olisi ulkoistettu konsultille, kuten Nepalissa yleensä on tapana. Tiedonkeruu suoritettiin nykyaikaisin menetelmin Kobo-mobiilisovellusta hyödyntäen, jolloin tiedot tallentuvat suoraan sähköiseen tietokantaan. Nyt meillä on siistissä Excel-taulukossa kaikki tarvittavat alkutiedot 418 kotitaloudelta ja Jitput Simaran viranomaisilta.
Matkani jälkeen hanketiimi on kartoittanut julkisia maa-alueita yhdessä dalit-yhteisöjen kanssa, pitänyt workshop- ja tiedotustilaisuuksia maankäyttöön, toimeentulon kehittämiseen ja metsien ympäristö- ja ilmastokestävään käyttöön liittyen sekä valmistellut viestintämateriaaleja. Seuraavaksi hankekyliin aletaan perustaa ryhmiä, joiden tarkoituksena on hyödyntää joutomaita monin eri tavoin toimeentulon hankkimiseksi.
Teksti: Heli Janhunen
Kuvat: Heli Janhunen ja NAFAN
Edistä syrjityn dalit-väestön toimeentuloa ja ihmisoikeuksien toteutumista Nepalissa tekemällä lahjoitus NAFANin uudelle hankkeelle Pääskypuodissa tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 37206)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.
