Sahara Nepal valmistautuu hankkeen päättymiseen
Kuuden vuoden työ on loppusuoralla Länsi-Nepalin vuoristokylissä. Koulutukset, seuranta ja neuvonta jatkuvat täysillä päätökseen eli vuoden loppuun saakka. Samaan aikaan Sahara Nepal valmistelee vastuunsiirtosopimusta paikallishallinnon kanssa.
Siirtymävaihe on tärkeä.
Vielä kuusi vuotta sitten Mastan vuoristolaiset olivat täysin riippuvaisia sateista ruokaa kasvattaessaan. Ilmastonmuutos oli vielä pahentanut sään arvaamattomuutta. Ravinto oli niukkaa ja yksipuolista ja miesten piti hakea toimeentuloa Intiasta. Vähiä viljoja ynnä muita kannettiin vuorten rinteitä ylös ja alas markkinoille myytäväksi.
Naisten elämää painoivat ennakkoluulot, jotka sulkivat heistä useimmat aina kuukautisten ajaksi ulos kodistaan.
Nyt maa tuottaa satoa vuoden ympäriinsä. Rinteillä näkyy isoja suorakaiteita: kasvihuoneita, joissa kasvatetaan vihanneksia. Ns. perinteisten viljojen viljely on kastelun ja parempien menetelmien ansiosta elpynyt.
Koska kaikilla on karjaa, kertyy paljon lantaa, mutta enää se ei haise talojen ympärillä vaan kompostoidaan ja kierrätetään pelloille.
Purot ja rinteet eivät kiiltele nuudelipaketeista ja ohuista muovipusseista kuten ennen, sillä jätteet kerätään säännöllisesti varta vasten perustettuihin polttopaikkoihin. Hyödynnettävästä muovista on alettu valmistaa koreja, mattoja ja kasseja myyntiin.
Naisten eristäminen eli chhauppadi-käytäntö on lähes loppunut tai lieventynyt “enää” kielloksi astua keittiöön ja syödä tiettyjä ruokia.
Suosituin projektin mahdollistamista uusista toimeentulokeinoista on ympärivuotinen vihannesten viljely. Hankkeen myötä on perustettu seitsemän vihannestentuottajaryhmää, joiden lähes kaikki jäsenet ovat naisia. Satomäärien kasvaessa he ovat etenemässä kaupallisiksi yrittäjiksi. Tänä syksynä järjestettävissä koulutuksissa aiheina on kirjanpito, laadun varmistaminen, brändäys, paketointi, myyntiketjujen luominen ja tuotannon suunnittelu.
Koska osa viljelijänaisista on lukutaidottomia mutta käytännössä erittäin taitavia, opetus sopeutetaan heille mm. kuvallisten esitysten, vertaisoppimisen ja perheenjäsenten tuen avulla.
Perinteisen tattarin ja hirssin tuottajaryhmiä on kolme. Mastan kunta on voimakkaasti tukenut niitä mm. järjestämällä viljojen – samoin vihannesten – keruu- ja markkinointiyhteyksiä sekä osallistumalla kastelukanavan ja -altaiden kustannuksiin.
Kunta on myös tukenut kahden käsityöryhmän toimintaa hankkimalla kangaspuita, järjestämällä koulutuksia sekä sitoutumalla käsitöiden ostamiseen. Hamppu- ja nokkoskuituhuiveille on kysyntää, koska Nepalissa arvovieraita tervehditään antamalla heille huivi.
Mielenkiintoinen uusi aloite tänä syksynä on “papualueen” perustaminen. Sopivalla alueella viljelijät yhteisesti suunnitellen ja koordinoiden alkavat kasvattaa papuja. He saavat laatusiemeniä, teknistä neuvontaa ja opastusta Sahara Nepalilta, ja sato markkinoidaan yhdessä paremman tulon varmistamiseksi. Jo ennestään, hyvin tuloksin, toimii “peruna-alue”.
Toisaalta hankkeessamme on tuettu myös yksittäisiä toimijoita, esim. (sikäläisittäin) suurkanalan ja suuren vuohienkasvattajan yritystä.
Vuohienkasvattajien tuotantoryhmiä on kolme. Keskeisiä kysymyksiä on eläinten ruokinta. Perinteinen vapaa laidunnus vai rehukasvien viljely? – Vuohista, sienistä, mehiläisistä ja uudesta teknologiasta seuraavassa uutiskirjeessä.
“Tärkein perintömme ei ole fyysisissä rakenteissa vaan tiedoissa ja taidoissa, toimivissa tuottajaryhmissä, paikallisessa johtajuudessa sekä siinä, että ihmiset tuntevat asiat omikseen ja olevansa niistä vastuussa”, toteaa hankekoordinaattorimme Umesh Raj Joshi.
“Nyt prioriteettinamme on saavutettujen tulosten kestävyyden varmistaminen”, hän tarkentaa.
Koska omaksuttavia uusia asioita on tullut tiuhaan tahtiin, hyödynsaajat ovat hyvin kiitollisia Sahara Nepalilta saamastaan säännöllisestä neuvonnasta ja teknisestä tuesta paikan päällä. He myös toivovat tuen jatkuvan, sillä uusien käytäntöjen juurtuminen vaatii kertaamista. Siksi Sahara Nepal panostaa malliviljelijöiden tunnistamiseen, vertaisoppimiseen ja ryhmien toiminnan vahvistamiseen.
Myös yhteydenpidon kanavat ja rutiinit kunnan viranomaisten ja teknisen henkilökunnan kanssa on varmistettava.
Hankkeen exit-strategian mukaisesti kaikki Sahara Nepalin perustamat 16 tuottajaryhmää on rekisteröity. Näin ne voivat jatkossa itse hakea tukea kunnalta ja valtion virastoilta. Parhaillaan Sahara Nepal valmistelee Mastan kunnanjohdon kanssa kirjallista vastuunsiirtosopimusta, jossa määritellään paikallishallinnon, asiantuntijoiden ja tuottajaryhmien roolit ja tehtävät – ja se, mitkä instituutiot ja ketkä viranhaltijat jatkavat tuottajien tukemista, kun hanke päättyy.
Hankkeen myötä kasvatellut uudet tiedot, taidot ja toimeentulokeinot ovat kuin taimi, jota on vielä tarkkailtava ja varmistettava sen elinvoimaisuus.
Me Pääskyt edellytämme exit-suunnitelman huolellista toimeenpanoa. Meillähän on viimekätinen vastuu siitä, että kuusi vuotta työtä suomalaisten veronmaksajien kustannuksella sekä Pääskyjen omarahoituksella kantaa hedelmää eli tuottaa pysyvästi vihanneksia, viljaa, vuohia, hunajaa, sieniä, käsitöitä, terveyttä ja itseluottamusta noissa Nepalin Kaukolännen Bajhangin piirikunnan Mastan maalaiskunnan pienissä, karun kauniissa vuoristokylissä.
Tarvitsemme vielä tukeanne Sahara Nepalin hankkeellemme, jotta kaikki syksyn koulutukset voidaan täysmääräisesti toteuttaa. Kiitos!
Teksti: Katri Simonen
Kuvat: Sahara Nepal. Otsikkokuvassa Mastan paikallishallinnon edustajia, joiden kanssa Sahara Nepal on tehnyt yhteistyötä hankkeen aikana.
Sahara Nepal -hankkeen vaaditusta omarahoitusosuudesta puuttuu vielä 2260 euroa. Ole mukana edistämässä naisten toimeentuloa ja johtajuutta ja varmista jäljellä olevien hanketoimintojen rahoitus tekemällä lahjoitus Pääskypuodissa tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 39097)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi. Kiitos tuestasi!
