Kehitysyhteistyö Nepalissa

Nepal on vuodesta 2019 lähtien ollut Pääskyjen uusi kohdemaa, missä meillä on kaksi ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyöhanketta. Yhteistyössä NAFAN-järjestön kanssa parannamme syrjityn dalit-väestön oikeuksia ja toimeentuloa eteläisessä Nepalissa. Kaukolännessä vahvistamme naisten asemaa perheessä ja yhteisössä sekä luomme uusia toimeentulomahdollisuuksia mm. luonnonmukaisella vihannesten viljelyllä. Yhteistyökumppanina on Sahara Nepal -järjestö.

Dalit-väestön oikeuksien ja toimeentulon parantaminen Baran piirikunnassa Nepalissa 2025-2028

TOIMEENTULOA JOUTOMAILTA JA YHTEISMETSISTÄ SEKÄ SAMAT OIKEUDET KUIN MUILLAKIN

Pääskyjen ja NAFANin (National Forum for Advocacy Nepal) uusi hanke voimaannuttaa yhtä Nepalin syrjityintä väestöryhmää, dalitteja, Nepalin eteläisellä tasankoalueella eli Intiaan rajoittuvalla Terailla.

Perinteisen hindulaisen kastijärjestelmän mukaan dalitit ovat koko yhteiskuntarakenteen ulkopuolella olevia “epäpuhtaita” ihmisiä. Ylempikastiset eivät ole halunneet olla missään kosketuksissa heidän tai edes heidän käyttämiensä astioiden, tilojen tai vesilähteiden kanssa.

Kastijärjestelmä ja kastiperusteinen syrjintä on Nepalissa vuodesta 1963 lähtien laissa kielletty. Periaatteessa daliteilla on täydet kansalaisoikeudet, ja viranomaisilla on velvollisuus ottaa tutkittavaksi raportoidut syrjintätapaukset. Käytännössä kastisyrjintä vaikeuttaa edelleen dalitien koulunkäyntiä, toimeentulomahdollisuuksia, seurustelua ja uskonnon harjoittamista. Arjessaan dalitit kohtaavat muiden väestöryhmien ja viranomaisten vastahakoisuutta ja väkivallan uhkaa.

Tilannetta vaikeuttaa heidän oma kielteinen suhtautumisensa koulutukseen, naisten alistettu asema yhteisöissä sekä peritty syrjäytymisen ja toivottomuuden tunne.

Hankealueellamme Baran piirikunnassa, Jitpur Simaran kunnassa, dalitien toimeentulo on pääasiassa kiertävän kaupustelun varassa. Uudessa hankkeessamme tavoitteena on tehokkaampi ja tasapuolisempi julkisten maa-aleiden ja huonokuntoisten metsien käyttö siten, että dalitit voivat käyttää niitä kestävän toimeentulon perustana. Tämä tapahtuu ottamalla jokivarsia ja muita valtion omistamia joutomaita viljelykäyttöön.Sittemmin hanke yhdistää viljelijöitä ostajien ja markkinoiden kanssa.

Joutomaiden ohella toinen olemassa oleva julkinen resurssi ovat valtion maille perustetut yhteismetsäryhmät (Collaborative Forest Management Groups). Daliteillakin on oikeus toimia yhteismetsissä ja saada niistä mm. polttopuuta, mutta heidän oikeutensa ovat jääneet toteutumatta.

Joutomaiden ja yhteismetsien kestävä hyödyntäminen onnistuu, kun dalitit saatetaan alueen ammatti- ja teknisten koulutuskeskusten piiriin.

Transformatiivinen mobilisaatio
Ensin – ja suurten konkreettisten muutosten edellytyksenä ja perustana – on dalitien tietoisuuden ja kehitysmotivaation herättäminen ns. transformatiivisen sosiaalisen mobilisaation kautta. Yhteistyökumppanimme NAFAN on sosiaalisen mobilisaation parhaimpia osaajia Nepalissa (vrt. chepangien voimaannuttaminen Raksirangissa edellisessä yhteistyöhankkeessamme).

Yhtä olennaista on viranomaisten kouluttaminen sekä vuorovaikutus ja yhteistyö heidän ja muiden väestö- ja intressiryhmien kesken syrjinnän lopettamiseksi. On kumottava paljon ennakkokäsityksiä ja rakennettava monia uusia siltoja kaikkien osapuolten – dalitien, muiden väestöryhmien ja paikallishallinnon – välille oikeudenmukaisten uusien käytäntöjen juurruttamiseksi Baraan. Keskeisessä asemassa tässä on toinen paikallinen yhteistyökumppanimme Dalit Welfare Society, DWS. Sen vahvistaminen dalitien edunvalvojana ja jatkuvuuden turvaajana on yksi hankkeen tavoitteista.

Haasteita riittää. Metsiin kohdistuu paljon intressejä, muun muassa Nepalin armeija haluaa laajentaa läsnäoloaan metsissä ja uutta Nijgadhin lentokenttää suunnitellaan lähelle hankealuetta. Helppokulkuiselle ja hedelmälliselle Teraille suuntautuu suuri muuttoliike. Sen läpi jylisee Nepalin ja Intian välinen tuonti- ja vientiliikenne ja alueelle nousee jatkuvasti lisää erityistalousalueita saastuttavine teollisuuslaitoksineen.

Hankkeen odotetaan hyödyttävän suoraan noin 600 oikeudenhaltijaa (paikallisyhteisöjen jäsenet, joista 80 % on daliteja) ja 80 vastuunkantajaa (paikallishallinto ja muut viranomaiset) 15 kylässä ja kahdella yhteismetsänhoitoalueella Jitpur Simaran kunnassa Baran piirikunnassa Terailla. Epäsuoria hyödynsaajia on noin 700.

Tule mukaan tukemaan hanketta
Helmikuussa 2025 alkaneen nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 359 655 €. Siitä 305 707 € € on ulkoministeriön tukea Suomen verovaroista. Pääskyt on sitoutunut rahoittamaan hanketta yhteensä 26 974 eurolla ja lisäksi tekemään hankkeeseen vapaaehtoistyötä 26 974 euron edestä. Omarahoitusosuuteen Pääskyt saa tukea Emmaus Westervikiltä.

Hankettamme voit tukea lahjoituksin tai tekemällä ostoksia verkkokaupassamme.

Seuraa hankekuulumisia blogissamme sekä Pääskyjen Facebook-sivulla!

Ruokaturvan, ympäristökestävien elinkeinojen ja naisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen

Kehitysmaayhdistys Pääskyjen ja Sahara Nepal -järjestön hanke Nepalin Bajhangin piirikunnan Mastan maalaiskunnassa vuosina 2021-2026

TOIMEENTULOA NEPALIN VUORISTOKYLISSÄ

Pääskyt tukevat vuoristokylien köyhien viljelijäperheiden ruokaturvan ja toimeentulon kehittämistä ja naisten aseman kohentamista Nepalissa.

Kaukolännessä sijaitseva vuoristoinen Bajhang on yksi Nepalin vähiten kehittyneistä alueista. Perinteiset patriarkaaliset arvot vallitsevat, naisia ei juuri johtotehtävissä näy. Sukupuoleen perustuva alempiarvoinen asema ja väkivalta on yleistä. Räikein osoitus tästä on chhaupadi: naiset ja tytöt oli tapana eristää kuukautisten ajaksi asumaan “chhau-vajaan”, esimerkiksi eläinsuojaan. Nykyisin naiset saavat jo yöpyä talon pohjakerroksessa, mutta he eivät saa käyttää yhteisiä kaivoja tai vesihanoja, jotta ne eivät saastuisi. Myös maitotuotteiden nauttiminen on kielletty. Osa naisista on kuitenkin hankkeen myötävaikutuksesta alkanut vastustaa kieltoa.

Vuoristokylissä elämää jaksottaa kesä-syyskuinen rankka monsuunisateiden aika ja sitä seuraava pitkä kuiva kausi. Ilmastonmuutoksen myötä monsuuni on muuttunut entistä arvaamattomammaksi ja talvet kuumemmiksi ja kuivemmiksi. Eroosio syö rinteitä ja terassipeltoja ja hengenvaarallisia maanvyörymiä sattuu yhä enemmän.

Pääskyjen vuonna 2021 alkaneen hankkeen myötä kylien asukkaista on muodostettu 15 tuottajaryhmää, joista kussakin on noin 25 jäsentä. Heistä kolme neljäsosaa on naisia, koska suuri osa miehistä on puolet vuodesta siirtotyöläisinä Intiassa. Yli 80 % kyläläisistä tekee työtä maataloudessa. Tuotanto on lähes täysin luonnonmukaista ja puhdasta mutta määrältään vähäistä. Lisäksi markkinoille pääsy on pitkien jalkapatikointien ja maansortumien takia epävarmojen autokyytien varassa. Aniharva pystyy hankkimaan säännöllisiä myyntituloja.

Viljelijäryhmissä edistetään uusien vihannesten viljelyä ja toisaalta kannustetaan laajamittaisempaan perinteisten, kestävien ja ravinteikkaiden viljojen, kuten hirssin, kasvattamiseen. Viljelijät saavat koulutusta tehokkaammista luonnonmukaisista menetelmistä ja heille annetaan siemeniä ja työkaluja. Kaupallisesta yritystoiminnasta kiinnostuneita tuetaan rakentamaan kasvihuoneita. Yhteistyössä paikallishallinnon kanssa rakennetaan kastelujärjestelmiä.

Tuottajaryhmien naiset saavat koulutusta tasa-arvosta, yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja johtamistaidoista. Koko yhteisössä lisätään tietoisuutta lapsiavioliitoista, chhaupadista ja muusta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta. Keinoina ovat deudat – perinteiset tanssilaulu- ja tarinankerronta-kilpailut – radio-ohjelmat ja erilaisten naisten kohtaamiset.

Käsityöryhmissä keskitytään perinteisten bambu- ja hamppukäsitöiden edistämiseen. Värttinällä kehräämiselle haetaan työtä säästäviä vaihtoehtoja, sillä hampputuotteille olisi nyt kysyntää. Bambu ja hamppu kasvavat alueella luonnonvaraisina.

Hanke kannustaa myös uudenlaiseen vuohien kasvattamiseen rehuviljelyn, paremman eläintenhoidon ja jalostuksen keinoin. Vuohet ovat erittäin haluttuja, mutta vapaata laidunnusta on ehdottomasti rajoitettava kasvillisuuden säästämiseksi.

Puuntaimia ja rehupuita istutetaan rinteille eroosion torjumiseksi. Mastan paikallishallinnon työntekijöitä myös koulutetaan, jotta he ottavat ympäristövaikutukset huomioon kaikessa suunnittelussa.

Sahara Nepalin työntekijät ovat Kathmandussa koulutettuja, Bajhangista kotoisin olevia ihmisiä, jotka ovat palanneet kotiseudulleen ja tuntevat hyvin paikalliset realiteetit.

Tuottajaryhmien jäseniä on 367 ja heidän perheidensä ja naapuriensa myötä hyödynsaajia on yhteensä noin 2 000.

Vuonna 2024 alkaneessa kolmevuotisessa jatkohankkeessa vahvistetaan tuottajaryhmiä, edistetään ympäristökestävää maanviljelyä ja karjataloutta sekä kehitetään uutta toimeentuloa mm. luonnontuotteita hyödyntämällä. Naisten voimaannuttamista jatketaan ja parannetaan yhteisöjen ruokaturvaa, terveyttä, hygieniaa ja sanitaatiota mm. savuttomia liesiä jakamalla.

Tule mukaan tukemaan hanketta
Hankkeen toisen vaiheen (2024-2026) kokonaisbudjetti on noin 250 000 €. Siitä 216 725 € on ulkoministeriön hanketukea. Pääskyjen omarahoitusosuus on 38 246 €, josta puolet vapaaehtoistyötä.

Tukea hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen saamme Emmaus Helsingiltä.

Hankettamme voit tukea lahjoituksin tai tekemällä ostoksia verkkokaupassamme.

Hankkeen ajankohtaisia kuulumisia löydät täältä sekä Pääskyjen Facebook-sivulta!

PÄÄTTYNEET HANKKEET

Alkuperäisyhteisöjen toimeentulon ja yhteisöllisen luonnonvarojen hallinnan vahvistaminen (2019-2025)

Pääskyjen ja NAFANin (National Forum for Advocacy Nepal) vuonna 2019-2025 Raksirangin maalaiskunnassa Nepalin keskiosassa toteutetussa hankkeessa parannettiin chepang-alkuperäisväestön toimeentuloa ekologisesti kestävällä tavalla, vahvistettiin metsien yhteisöllisen käytön ja suojelun osaamista ja hallintoa sekä lisättiin yhteisöjen naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden osallisuutta. Hanke toteutettiin Suomen ulkoministeriön tuella. Omarahoitusosuuden kattamiseen saimme tukea Emmaus Westervikiltä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta, Turun yliopiston ylioppilaskunnalta sekä Savonlinnan ja Mikkelin kehitysmaayhdistyksiltä.

Hankkeen toteutuksesta vastasi National Forum for Advocacy Nepal (NAFAN), joka on yhteiskunnallisesti suuntautunut kansalaisjärjestöjen verkosto, jonka tarkoitus on puolustaa ja voimaannuttaa Nepalin syrjäytyneitä ihmisryhmiä. Järjestö on perustettu vuonna 2004.

Mitä hankkeessa tehtiin?
Hankkeen hyödynsaajia olivat Raksirangin kunnan syrjäkylien kotitaloudet. Lisäksi hanke pyrki siirtämään osaamista kunnan viranhaltijoille ja tukemaan kyläläisiä heidän vuorovaikutuksessaan valtion viranomaisten kanssa.

Osa toiminnoista keskittyi vahvistamaan kyläläisten ja heidän yhteisöjensä tietoutta oikeuksistaan, luonnonvarojen käyttöön liittyvistä velvoitteista ja menettelyistä sekä heidän osaamistaan eroosion torjunnassa, luonnonmukaisessa viljelyssä, luonnonvaraisten tuotteiden hyödyntämisessä ja kaupankäynnissä. Ihmisten tietoutta ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta lisättiin.

Erityisesti naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden organisoitumista metsänkäyttöryhmien, maatalousosuuskuntien ja muiden yhteisöryhmien toimintaan tuettiin erilaisten koulutusten ja mentoroinnin avulla. Koulutusten ansiosta ryhmät oppivat laatimaan tukianomuksia kunnalle ja eri rahoittajille. Ryhmien jäsenet ovat myös voimaantuneet ottamaan yhteyttä vaaleilla valittuihin edustajiinsa ja vaatimaan heiltä vastauksia.

Hanke tuki taimien istutusta, hedelmien ja vihannesten viljelyä, luonnontuotteiden keräämistä ja mehiläistarhausta, ja paransi tuotteiden pääsyä markkinoille. Polkuverkostoa rakennettiin ja korjattiin siten, että yli 1000 asukkaan pääsy myyntipaikoille parani.

Metsänkäyttöryhmien toiminnan kehittäminen oli yksi hankkeen päätehtävistä. Ryhmiä autettiin täyttämään suunnittelu-, hoito- ja raportointivelvoitteensa, jotka ovat edellytyksenä sille, että niillä säilyy oikeus hyödyntää yhteisöille osoitettuja valtion metsiä. Hankkeessa vahvistettiin yhteisöjen osaamista ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, eroosion ja metsäpalojen torjunnasta sekä paikallisten luonnontuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Raksirangin kunnan päättäjiä autettiin laatimaan strategia luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnonsuojelun edistämiseksi. Jatkohankkeessa kansalaisyhteiskunnan toimijat ja kuntapäättäjät tuotiin yhteen etsimään ratkaisuja chepangien biokulttuuristen ja maaoikeuksien edistämiseksi sekä kehittämään toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillintään ja  sopeutumiseen.

Pääskyjen hanke NAFAN-järjestön kanssa arvioitiin kiitettäväksi

National Forum For Advocacy Nepal -järjestön kanssa 2019-2025 toteutettu kuusivuotinen hanke Strengthening livelihoods, civil society and community-based natural resource management of indigenous communities Raksirangin kunnassa päättyi huhtikuussa 2025. Hankkeesta teki ulkopuolisen arvioinnin nepalilainen konsultti Tikeshwari Joshi.

Konsultti antoi hankkeelle viisiportaisella asteikolla yleisarvosanan kiitettävä (highly satisfactory, 5/5).

Loppuarvioinnissa kiiteltiin erityisesti sitä, että hanke ei lähtenyt mukaan monien muiden järjestöjen käytäntöön antaa välitöntä ja vastikkeetonta materiaalista apua kohderyhmille. Sen sijaan on vahvistettu ihmisten omavaraisuutta ja yhteisöllistä osaamista, osuustoimintaa ja osallisuutta kunnan päätöksenteosta. Nafan on mm. kouluttanut kunnan virkamiehiä ja asukkaita osallistavaan kuntabudjetin laatimiseen.

Hankkeella oli viisi tavoitetta, joiden tärkeimmät saavutukset ovat:

1. Hankkeen tuottajaryhmät ottivat käyttöön uusia lajikkeita ja luonnonmukaisia viljelytapoja, mikä nosti satotasoja ja paransi ruokaturvaa monipuolistamalla tuotantoa.
2. Yhteisömetsien hoidosta vastaavien ryhmien (community forest users’ groups) osaamista ja hallintoa on parannettu, mikä edistää metsien hyödyntämistä ja uusintamista suunnitelmallisella tavalla. Yhteisömetsät ovat elintärkeitä polttopuiden saamisen ja karjan ruokinnan kannalta. Metsistä saadaan myös keräilytuotteita ja hunajaa.
3. Hanke on vahvistanut kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta kunnan palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on laadittu kunnan ohjeita mm. metsänhoidosta. Tuottajaryhmiä on koulutettu hakemaan kunnan määrärahoista tukea mm. viljelyteknologian hankkimiseen.
4. Naiset ovat rohkaistuneet tuottamaan viljoja ja vihanneksia myös myyntiin, mikä on nostanut heidän arvostustaan. Myyntituotteille on luotu markkinapaikka. Alueen pääväestön, alkuperäiskansa chepangien, omanarvontunto ja tietotaito on kasvanut ja he ovat järjestäytyneet maaoikeuksiensa rekisteröimiseksi. Chepang-nuorten parissa on syntynyt liike edistämään chiuri-puiden – kulttuurin konkreettisen ja symbolisen avainlajin – kestävää hyödyntämistä.
5. Nafan on vahvistunut hankehallinnon osaamisessa ja saanut Nepalissa näkyvän aseman vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujana.

Hankeen hyödynsaajien kokonaismäärää Raksirangin maalaiskunnassa on vaikea arvioida, koska toiminnan ytimessä on ollut jatkuva kouluttaminen, vuorovaikutus, ihmisten oma-aloitteisuuden tukeminen ja verkostoituminen. Hanke on muuttanut koko syrjäisen Raksirangin kunnan ilmapiirin ja dynamiikan.

Laajemman artikkelin hankkeen loppuarvioinnista löydät täältä.

Tiedotimme hankkeesta etenemisestä ja saavutuksista aktiivisesti myös blogissamme sekä Pääskyjen Facebook-sivulla.