Uusi kehitysmaatietoisuus synnytti Pääskyt

Emmaus ja Pohjoismaiden nuoret

Kehitysmaayhdistys Pääskyt perustettiin Tammisaaressa vuonna 1964. Pääskyjen synty liittyy erottamattomasti Emmaus-liikkeeseen. Sodanjälkeisessä Ranskassa oli paljon kurjuutta ja pappi Abbe Pierre alkoi vuonna 1949 toimia Pariisissa yhdessä köyhien ja kodittomien kanssa. Lumpunkerääjäyhteisöstä ja rahan ansaitsemista kirpputorimyynnillä kehkeytyi pian kansainvälinen Emmaus-liike, jonka periaatteena on ”Auta ensin eniten kärsivää”.

Abbe Pierre vieraili 1950-luvun lopulla Pohjoismaissa. Hänestä oli tuolloin tullut jo kuuluisuus, jota pyydettiin puhumaan eri puolille maailmaan. Matkoilla hänelle oli paljastunut se kuilu, mikä erotti pohjoisen hyvinravitut ihmiset etelän maiden köyhistä. Pohjoismaissa Abbe Pierre vetosi voimakkaasti etenkin nuoriin solidaarisuuden osoittamiseksi kehitysmaiden köyhimpiä kohtaan. Abbe Pierren sana kylväytyi otolliseen maahan. Vuonna 1959 perustettiin Pääskyt-yhdistys Ruotsiin, 1961 Norjaan, 1963 Tanskaan ja 1964 Suomeen, Emmaus-liikkeen jäseniksi.

Kaikki kehitysmaita koskeva oli 1960-luvulla vielä aivan uutta ja outoa. Pääskyt on Suomen ensimmäisiä kehitysmaayhdistyksiä. Iso tehtävä heti alusta alkaen oli kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon kerääminen, opintopiirien järjestäminen ja kehitysmaatiedon jakaminen. Samalla Tammisaaressa alettiin harjoitella kirpputoritoimintaa varojen keräämiseksi avustustyöhön.

Pääskyt suuntaavat heti Peruun ja Intiaan

Ensimmäiseksi Pääskyjen toiminta suuntautui Peruun. Pääkaupunkiin Limaan lähetettiin vapaaehtoisia yhdestä kahteen vuodeksi työskentelemään mm. Perun Emmaukseen kuuluvan Cuna Nazarethin säätiön päiväkoteihin. Cuna Nazarethia alettiin myös tukea taloudellisesti Suomeen syntyneiden Emmaus-yhteisöjen sekä oman kummitoiminnan kautta. Cunan avustaminen sekä vapaaehtoisten lähettäminen sinne on jatkunut vuodesta 1965 lähtien katkeamatta.

Pääskyjen tuki Intiaan ja Bangladeshiin, erilaisiin kouluhankkeisiin, alkoi vuonna 1967, ja myös Intiaan lähetettiin vapaaehtoisia. Pitkäaikaiseksi kumppaniksi valikoitui vuonna 1983 kyläkehitysjärjestö VCDS (Village Community Development Society) Tamil Nadun osavaltiosta, läheltä Chennaita. Vuosina 1987–1999 Pääskyt tuki myös Biharissa adivasien parissa toiminutta kyläkehitys- ja koulutuskeskus Jagriti Viharaa.

1980-luvulla Pääskyjen toimisto siirtyi Tammisaaresta Helsinkiin.

Pitkäaikainen ja palkittu kumppanuus intialaisen VCDS-järjestön kanssa

VCDS-järjestöä tuettiin vuoteen 2006 saakka muun muassa kastittomien eli dalit-työläisten ja naisten organisoimisessa, kastittomien lasten epävirallisten koulujen perustamisessa, ihmisoikeustyössä, tulonhankintakeinojen luomisessa sekä naisten voimaannuttamiseen ja poliittisen ja ympäristötietoisuuden luomiseen tähtäävässä työssä noin 60 kylässä. Vuosina 1998–2006 keskityttiin luonnonmukaisen viljelyn menetelmien käyttöönoton edistämiseen VCDS:n vaikutuspiirissä.

Pääskyjen ja VCDS:n moninaisia yhteyksiä vahvistivat hallitusten jäsenten tutustumismatkat Intiaan sekä järjestön perustajien, Martinin ja Kousalyan sekä VCDS:n kulttuuriryhmän vierailut Suomessa ja Ruotsissa. Kehitysmaatietoisuutta levittivät laajalti myös Laajasalon opistosta, Pääskyjen kahden jäsenen johdolla, sinne järjestetyt opintomatkat.

Vuonna 2005 Pääskyt ja VCDS saivat presidentti Tarja Halosen myöntämän Kumppanuus-palkinnon, joka on Kepan myöntämä palkinto parhaalle järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeelle.

2000-luvun uudet isot yhteistyötahot ITDG JA SEWA

Perussa yhteistyökumppanimme oli vuodesta 2005 alkaen kansainvälinen soveltavan teknologian edistämiseen keskittynyt ITDG-järjestö (Intermediate Technology Development Group). Hanke tähtäsi intiaaniyhteisöjen toimeentulon ja ruokaturvan parantamiseen kehittämällä Andien alkuperäiskasvien luonnonmukaista viljelyä, jatkojalostusta ja markkinointia.

Vuonna 2010 alkoi Intiassa, Gujaratin ja Rajasthanin osavaltioissa, yhteistyö 1,9 miljoonan jäsenen SEWA-järjestön (Self Employed Women´s Association) kanssa. Kolmivuotisessa hankkeessa pyrittiin parantamaan pääasiassa maanviljelystä ja karjanhoidosta elantonsa saavien adivasi- ja kastittomien naisten toimeentuloa kahden piirikunnan alueella Gujaratin ja Rajasthanin osavaltioissa. Avainasioita olivat naisten ammatillisen järjestäytymisen tukeminen ja maatalouskoulutukset.

Kierrätyskeskus päiväkotia tukemaan Perussa

Vuonna 2012 pitkä yhteistyömme Cuna Nazarethin kanssa sai uusia muotoja. Aloitimme yhdessä kolmen suomalaisen Emmaus-ryhmän kanssa kierrätyskeskus- eli traperíahankkeen. Liman Pachacamacin alueelle rakennettiin traperían varastointi-, kunnostus- ja myyntitilat ja paikallisia työttömiä aikuisia koulutettiin kierrätyksen ammattilaisiksi. Tavoitteena on tulojen tuottaminen Cunan päiväkodille.

Hanke päättyi toukokuussa 2015. Sen jälkeen kierrätyskeskus on pyörinyt itsenäisesti ja tuottanut tuloja Cunan päiväkodille.

Pääskyjen 50-vuotisjuhlavuosi ja taitekohta

Vuonna 2014 Pääskyt viettivät 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi kokosimme entisten ja nykyisten puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien muisteluja Siipien sillalla -julkaisuksi. Kirjasesta välittyy kuva Pääskyjen toiminnan laajasta kirjosta. Esimerkiksi 80-luvulla Pääskyt olivat aktiivisesti mukana prosenttiliikkeessä. 80-ja 90-luvuilla tuimme intialaista Chipko-liikettä ja osallistuimme maailmanlaajuiseen kampanjointiin Intian Tehri- ja Narmada-jokien patohankkeita vastaan.

Juhlavuonna 2014 päättyi yhdeksänvuotinen hankkeemme Andeilla, Cuscon alueen Sicuanin kaupungissa. Vuosien mittaan koulutimme yhteistyössä Soluciones Practicas -järjestön (entinen ITDG) kanssa Ccayccon alueen ketsuaintiaaneja ja heidän perinteisiä kamayocci-maatalousneuvojiaan Andien alkuperäisviljojen luomuviljelyyn sekä rakennutimme Maranganin kaupunkiin pienen viljojen prosessointilaitoksen. Ccayccon osuuskunnan jäseniä koulutettiin viljatuotteiden, esim. ravinteikkaiden puurojauheiden ja snack-tuotteiden jalostamisessa paikallisille markkinoille, tuotteiden markkinoinnissa ja laitoksen hallinnoimisessa.

Hankkeen päättyessä laitos siirrettiin Las Golondrinas de Ccaycco (Ccayccon Pääskyt) -yhdistykselle.

Intiassa ensimmäinen hankkeemme itsetyöllistyneiden naisten järjestön eli SEWAn kanssa päättyi vuonna 2014. Ulkoministeriöstä saimme rahoituspäätöksen uudelle kolmivuotiselle jatkohankkeelle.

Vuosina 2015-2018 keskityimme SEWAn kanssa nuorten naisten voimaannuttamiseen ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Perinteisiin elinkeinoihin eli maa- ja karjatalouteen liittyvissä koulutuksissa korostettiin ilmastonmuutokseen varautumista ja opetettiin tuotteiden prosessointia. Myös johtajakoulutusta, työvälinevuokrausta ja päiväkotitoimintaa tuettiin.

Pääskyjen 50-vuotisjuhlavuonna sai Siemenpuusäätiön välityksellä alkunsa myös yhteistyö intialaisen Prayatna Samiti -järjestön kanssa.

Ruokaturvaa Rajasthanissa Prayatna Samitin kanssa

Prayatna Samiti on perustettu vuonna 1989 ja toimii eteläisessä Rajasthanissa, Udaipurin alueella, missä suuri osa väestöstä on adivaseja, alkuperäisasukkaita. Vuonna 2017 aloitimme Prayatna Samitin kanssa ruokaturvaan keskittyvän hankkeen kymmenessä kylässä adivasinaisten kanssa.

Intiassa markkinavetoinen maatalous on johtanut perinteis¬ten ruokakasvien viljelyn vähenemiseen. Samaan aikaan kemiallisten lannoitteiden lisääntynyt käyttö on köyhdyttänyt maaperää ja sateet käyneet epäsäännöllisiksi. Pienviljelijäperheiden ruokaturva on heikentynyt.

Hankkeen aluksi kyliin muodostettiin säästöryhmät, joiden jäsenille annettiin maa- ja karjatalouskoulutusta, käytännön neuvontaa ja välineitä luonnonmukaisen maanviljelyn menetelmien (mm. itse valmistettavien lannoitteiden), perinteisten viljakasvien kuten hirssin sekä vihannesten ja hedelmäpuiden taimikasvatuksen käyttöön ottamiseksi. Taimitarhoja ja siemenpankkeja perustettiin. Piensäästö- ja -lainaustoiminta aloitettiin.

Biodiversiteetin vaalimisen ja dokumentoimisen sekä metsäoikeuksien vaatimisen merkityksestä järjestettiin kampanjoita. Tavoitteena oli vahvistaa naisten ja yhteisöjen roolia luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hallintaa koskevassa päätöksenteossa.

Köyhällä, kuivalla ja syrjäisellä alueella, missä miehet ovat suuren osan vuodesta siirtotyöläisinä muualla, naisten kouluttaminen ja voimaannuttaminen on ruokaturvan ja kehityksen perusedellytys. Tähän liittyen säästöryhmien naiset saivat myös johtajakoulutusta.

Koronaviruspandemian aikana Prayatna Samiti yhdessä toisten paikallisten järjestöjen kanssa jakoi hätäapupakkauksia ja samalla tietoa valtion avustusohjelmista sadoille kotitalouksille.

Pääskyt lahjoitti Prayatna Samitille 457 euroa vihannesten siementen hankkimiseksi ja lahjoittamiseksi hankkeen ulkopuolisille perheille.

Uusi maa ja uusi kumppani: Nepal ja NAFAN

Pääskyt ovat tehneet kehitysyhteistyötä Intiassa 1960-luvulta lähtien. Intiaa ei enää – laajasta köyhyydestä huolimatta – pidetä varsinaisesti apua tarvitsevana maana, mikä vaikeuttaa rahoituksen saamista uusiin kehityshankkeisiin. SEWA-hankkeen loputtua Pääskyt päättivät etsiä uusia kumppaneita uudesta mutta samaan kulttuuripiiriin kuluvasta Intian naapurimaasta, Nepalista. Yhdistyksen hallituksella on ollut hyviä kontakteja nepalilaisiin kansalaisjärjestöihin ja mahdollisuus tutustua niihin paikan päällä.

Vuonna 2018 haimme ja saimme ulkoministeriöstä myönteisen rahoituspäätöksen historiamme suurimmalle hankkeelle nepalilaisen NAFAN-järjestön (National Forum for Advocacy Nepal) kanssa.