Metsätalouden opiskelijat Annaleena Mänki ja Heidi Porkka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta tutustuivat yhteisömetsänhoitoon Raksirangissa kolmen kuukauden ajan.
“Osallistuimme Raksirangissa koulutuspäivään, jossa metsänhoidon ammattilainen opetti yhteisömetsän jäseniä istuttamaan taimia, harventamaan metsää sekä tekemään luonnonmateriaaleista maanvyörymiä ehkäiseviä esteitä. Ryhmät toteuttavat metsissä niin kestävää metsänhoitoa kuin suinkin osaavat, koulutusta on kehnosti saatavilla. Koulutustilaisuudessa oli mukana useita naisia. Keskustelussa naiset eivät juuri uskaltaneet puhua, mutta tekemiseen he osallistuivat vähintään yhtä aktiivisesti kuin miehetkin.
Yhteisöjen elinkeinon suurimpia ja yleisimpiä uhkia ovat maanvyörymät ja metsäpalot. Maanvyörymän riski on suuri, kun rinnemaissa ei ole puustoa tai muuta kasvustoa sitomassa maa-ainesta juurillaan. Rankkasateiden koittaessa kesällä rinnemaat ovat erityisen alttiita maanvyörymille ja monesti niiltä ei pystytä välttymään. Metsäpalot ovat riesana kuivana vuodenaikana. Huhtikuussa havaitsimme metsäpaloja monilla eri paikkakunnilla. Metsäyhteisöt kertoivat tekevänsä paloharjoituksia, jotta osaavat toimia metsäpalojen riehuessa. Aluskasvillisuuden vähentämisellä pyritään ehkäisemään metsäpaloja. Chepangien perinteiseen viljelytapaan kuuluu ruohokasvillisuuden kulotus. Tämä voi osaltaan aiheuttaa metsäpaloja ja siksi käytäntö ei ole metsäviranomaisten suosiossa.
Vapaana kulkevat kotieläimet sekä villieläimet ovat usein haittana yhteisöissä. Esimerkiksi härät tallovat kulkiessaan maata niin, että kasvusto kärsii. Villieläimistä kyläläisten riesana on useimmiten apina. Apinat tunkeutuvat viljelmille banaanien ja maissin houkuttelemina. Myös tiikereitä esiintyy alueella. Biodiversiteetin suojeluun liittyy siis myös konfliktien mahdollisuus.
Opimme, että metsäopetus Hetaudassa on hyvin teoriapainotteista, luennoilla istutaan monta tuntia päivässä. Suomessa opetusta pidetään usein metsässä, jossa pääsemme näkemään asiat käytännössä. Opiskelijaystävämme kertoivat, että pänttäämistä on koulussa paljon, varsinkin kokeita varten, ja he osaavatkin monia asioita teoriassa, mutta käytännön osaaminen ei ole samalla tasolla. Tapasimme yliopistolla muutamia opettajia, he vaikuttivat hyvin kannustavilta opiskelijoitaan kohtaan aivan kuten suomalaiset opettajatkin.”
Opiskelijat palasivat Suomeen vappuna 2023 Harjoittelun etäohjaajana toimi Pääskyjen hallituksen jäsen Raimo Lilja. Opiskelijoille oli rekrytoitu työpariksi kaksi metsätalouden opiskelijaa Hetaudan maatalous- ja metsäyliopistosta.
Teksti: Heidi Porkka, Annaleena Mänki ja Raimo Lilja
Kuvat: Heidi Porkka ja Annaleena Mänki
Tue NAFANin työtä luonnonvarojen kestävämmän käytön edistämiseksi tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme. Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hanketyöhön.