Sahara Nepalin perustaja ja puheenjohtaja Gyan Bahadur Bohara valittiin toukokuun paikallisvaaleissa Mastan maalaiskunnan pormestariksi.
Me Pääskyt tutustuimme Gyan Boharaan heti saavuttuamme pitkän ajomatkan jälkeen Länsi-Nepaliin, missä Gyan odotti meitä kaksi päivää Dhangadhin kaupungissa. Jatkoimme siitä sitten vielä puolitoista vuorokautta, välillä yöpyen, vuoria ylös kierrellen ja kaarrellen Chainpuriin, Bajhangiin eli Nepalin ns Kaukolänteen, missä sijaitsevat hankekylämme.
Gyan istui hymyilevänä mutta kalpeana ja selvästi autokyydistä kärsivänä kanssamme, kun kurkottelimme pyörryttäviä maisemia autoradion vinhasti soidessa.
Bahadur, 40, valittiin Nepalin suurimman eli Kongressipuolueen edustajana ja hän sai reilun kolmanneksen kaikista Mastassa annetuista äänistä. Toiseksi eniten ääniä saanut edusti maolaispuoluetta (tai yhtä niistä).
Jo koululaisena Gyan organisoi toverinsa opiskelijaklubiksi joka halusi herättää tietoisuutta mm chhaupadista, lapsiavioliitoista ja perheväkivallasta.
Ennen opiskeluaikaansa ja sosiologiksi valmistumistaan Kathmandussa Gyan työskenteli puoli vuotta sesonkityöläisenä Intiassa.
Kathmandussa tämä hyvin ystävällinen, auttavainen ja meidän mielestämme kovin hiljaisella äänellä puhuva, kaikenlaiset käytännön hankaluudet puhelimella suit sait kuntoon järjestävä mies löysi itsensä pian useiden opiskelijaliikkeiden johdosta.
Sitten hän palasi kotimaakuntaansa Bajhangiin ja perusti toisten samanmielisten kanssa Sahara Nepal -järjestön. Eipä aikaakaan ja hänet pyydettiin Kongressipuolueen jäseneksi ja edustajaksi Kaukolännestä.
Ensimmäisinä tehtävinään uudessa virassaan Gyan Bohara pitää naisten voimaannuttamista, maatalouteen perustuvaa talouden kehittämistä sekä monsuunin rikkomien teiden ja kastelukanavien korjaamista.
Bajhangin suurimpina ongelmina hän pitää syvää köyhyyttä, heikkoa infrastruktuuria, luonnononnettomuuksia – eroosiota, kuivuutta, maanvyöryjä – ja työttömyyttä.
Voimavaroina metsien, veden ja monenlaisten hyödyllisten villikasvien muovaamassa ympäristössä hän pitää nuorten suurta osuutta väestöstä sekä ihmisten puu-, rakennus- ja käsityötaitoja ja osittain teknistäkin kyvykkyyttä.
Teksti: Katri Simonen
Kuva: Gyan Bahadur Bohara