“Vaikka tämän päivän maailmassa on yhä paljon epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä, onneksi orjuudesta olemme sentään jo päässeet”.
Olet ehkä kuullut tai itse ajatellut näin, ja onhan lauseessa perääkin. Yhdysvalloissa orjuus “lakkautettiiin” vuonna 1865 ja tänä päivänä se on laitonta lähes jokaisessa maailman maassa. Tosiasia kuitenkin on, että lakimuutokset eivät suinkaan ole poistaneet orjuutta, vaan ainoastaan piilottaneet sen viranomaisten silmiltä. Tänä päivänä orjuudessa elää nimittäin enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin, arviolta noin 40.3 miljoonaa ihmistä, mikä on kolminkertainen määrä Atlantin orjakauppaan verrattuna. Nykypäivän orjuudella – modernilla orjuudella – on useita muotoja, kuten ihmiskauppa, velkaorjuus, pakkotyö, lapsisotilaiden käyttö ja pakkoavioliitot. Niissä kaikissa ihmisen vapautta rajoitetaan huomattavasti tai se riistetään kokonaan. Modernia orjuutta on muun muassa Nepalissa ja Suomessa.
Lapsia orjuutetaan Nepalissa
Kansainvälisen, orjuutta vastaan taistelevan Walk Free -säätiön mukaan Nepalissa oli vuonna 2014 noin 229 000 modernin orjuuden uhria. Luku kattaa sekä Nepalin sisällä tapahtuneen orjuutuksen, että Nepalista ulkomaille päätyneet modernin orjuuden uhrit. Todellisuudessa luku voi olla paljon suurempi. Nepalissa esiintyy etenkin velkaorjuutta, kotiapulaisten, naisten ja lasten pakkotyötä ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä pakkoavioliittoja ja ihmiskauppaa maan sisällä ja ulkomailla. Monet muuttavat Nepalista ulkomaille paremman toimeentulon perässä. Osalle tämä on hyvä mahdollisuus parempiin palkkatuloihin ja työhön, mutta moni joutuu ihmiskaupan tai pakkotyön uhriksi. He menettävät vapautensa, kun heidän passinsa viedään, heidän palkkansa on mitätön tai olematon, elinolosuhteet surkeat ja heidän avutonta tilaansa käytetään häikäilemättä hyväksi.
Nepalin sisällä modernin orjuuden tyypillisimpiä muotoja ovat velkaorjuus ja lapsityövoiman käyttö. Lapsityövoimasta arviolta 55% on alle 14-vuotiaita. Lapsia on pakkotöissä hotelleissa, ravintoloissa, maataloudessa, tekstiilikirjailussa ja “yöviihdeteollisuudessa”. Lapsityövoimaa kaupataan myös ulkomaille. Lasten kauppaaminen samoin kuin lapsi- ja pakkoavioliittojen määrä on Nepalissa maailman korkeimpia.
Modernia orjuutta ravintoloissa Suomessa
Suomesta katsottuna tämä kaikki saattaa kuulostaa perin kaukaiselta ja epätodelliselta. Ei tarvitse lähteä kuitenkaan muualle löytääkseen esimerkkejä nykypäivän orjuudesta. Itse asiassa Nepalin ja ihmiskaupan yhteys Suomeen on tullut viime vuosina esiin. Helsingin Sanomien vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan useita Suomessa työskenteleviä ravintoloitsijoita epäillään ihmiskaupan harjoittamisesta. Työntekijät tekevät epäinhimillisen pitkiä päiviä lähes tai tyystin palkatta ja elävät kurjissa oloissa. Joidenkin työntekijöiden pankkitunnukset on takavarikoitu ja otettu omaan käyttöön. Työntekijöitä on kiristetty ja uhkailtu ja näin saatu heidät pysymään paikallaan. Monet ovat joutuneet maksamaan työnantajalleen Suomeen pääsemisestä, sen lisäksi että joutuvat työskentelemään palkatta. Useissa tapauksissa työntekijät on saatu hiljennettyä pelottelemalla poliisilla ja oleskeluluvan menettämisellä tai jopa tappouhkauksilla. Tässä tilanteessa kynnys kantelun tekemiseen on suomen kieltä taitamattomalle korkea. Lisäksi hyväksikäyttäjä on usein hyväksikäytetyn sukulainen.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan ihmiskauppaepäilyt harvoin päätyvät poliisitutkintaan. Silloinkin kun ne päätyvät, tapaukset tutkitaan puutteellisesti joko niin, että tutkinta päätetään ennenaikaisesti tai tapauksen annetaan seisoa vuosia, jolloin näytön hankkiminen on entistä vaikeampaa.
Apua tilanteeseen?
Tilanne voi tuntua toivottomalta, mutta tietoisuus aiheesta on ensimmäinen askel nykypäivän orjien vapauttamiseksi. Nepalin hallitus ja useat kansalaisjärjestöt ovatkin ottaneet askelia tilanteen parantamiseksi maassa, mutta paljon työltä on vielä tehtävä. Parantamisen varaa on myös Suomessa ja toimeen onkin tartuttu. HS:n artikkelin jälkeen apulaisoikeuskansleri on käynnistänyt selvityksen Suomen poliisin toimista ihmiskauppatapausten tutkinnassa. Resursseja ihmiskaupan ja hyväksikäytön tunnistamiseksi on myös lisätty. Tieto lisää tuskaa, mutta on myös välttämätön askel ongelmien ratkaisemiseksi.
Entä mitä itse kukin voi tehdä? Tietysti jokainen haluaisi tukea rehellistä toimintaa harjoittavia ravintoloita ja ostaa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Kuluttajan voi kuitenkin olla vaikea tietää, mitä kaikkea piilee hänen eteensä ilmestyvän tuotteen takana. Suurin vastuu tulisikin olla yrityksillä ja niiden toimintaa valvovilla tahoilla. Kuluttaja voi kuitenkin käyttää maalaisjärkeä ja suosia itse aktiivisesti yrityksiä, jotka kertovat läpinäkyvästi toiminnastaan ja tuotteidensa tuotantoketjuista. Lisäksi on syytä pitää silmät auki, tunnistaa hälyttäviä tilanteita ja tarvittaessa olla yhteydessä Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään (puh. 029 54 63 177). Lisätietoa aiheesta löytyy sivustolta www.ihmiskauppa.fi.
Lähteet:
https://cdn.minderoo.com.au/content/uploads/2019/02/25112539/Modern-Slavery-in-Nepal-Understanding-the-problem-and-existing-responses.pdf
https://www.theguardian.com/news/2019/feb/25/modern-slavery-trafficking-persons-one-in-200
https://dynamic.hs.fi/2019/nepal/
https://dynamic.hs.fi/a/2021/Tutkintalopetettu/
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007941369.html
Teksti: Saana Yrjönen