Norsuja vihaavista viljelijöistä norsujen suojelijoita?

Vuosi sitten Sri Lanka joutui aallonpohjaan, kansalliseen vararikkoon ja maksukyvyttömyyteen. Siitä on nyt jotenkuten selvitty. Mutta konflikti ihmisten ja villinorsujen välillä pahenee.

Viime vuonna ihmisten ja norsujen välisissä yhteenotoissa kuoli 144 ihmistä. 
Norsuja kuoli enemmän kuin koskaan, 433. Suurin osa ammuttiin, myrkytettiin tai tapettiin ruokaan piilotetuilla räjähteillä tai suursähköiskuilla. Norsuja menehtyi myös juna- ja liikenneonnettomuuksissa. 
Ihmisten ja eläinten väliset konfliktit ovat Sri Lankassa lisääntyneet valtavista suojeluinvestoinneista huolimatta.
Norsunsuojelualueita on 15 prosenttia maan pinta-alasta ja norsukäytävät yhdistävät niitä toisiinsa. Sähköaitoja on vedetty 2000 kilometriä. Ns. ongelmanorsut siirretään suurin kustannuksin niille varatulle erikoissuojelualueelle. 
Norsun tappamisesta saa erittäin suuret sakot ja/tai 2-5 vuoteen vankeutta. Jos taas norsu tappaa ihmisen, siitä saa korvauksen, paitsi jos surma on sattunut suojelualueella.

Suojelutoimet eivät auta, kun villieläinten elintila kapenee ja pirstaloituu. Maaseudulla maatalousväestö kasvaa nopeasti. Viljelysten, asutusalueiden ja infrastruktuurihankkeiden jatkuvasti laajentuessa norsujen kulkukäytävät tukkeutuvat.
Tottakai ne silloin hakeutuvat kylien pienviljelyksiltä päivittäistä noin 150 kilon rehuannostaan etsimään, oli sähköaitoja tai ei.
Viljelijät, joiden sadot, asumukset ja turvallisuus on joka yö vaarassa, ovat peloissaan ja raivoissaan. Väkivalta norsuja kohtaan on lisääntynyt.


Pääskyjen hankkeen tavoitteena on, että peltojen raivaus metsiin pysäytetään, samoin metsien väheneminen.
Siksi 400 viljelijää koulutetaan, kiinnostuksensa mukaan, uusiin toimentulokeinoihin, mm. käsitöihin tai elintarvikkeiden jatkojalostamiseen. Uuden toimeentulon alkupääoma varmistetaan pienlainaryhmien perustamisella.
Lisäksi viljelijät mobilisoidaan “vigilanteiksi”eli seuraamaan mitä metsissä tapahtuu (vigilante, ympäristössä tapahtuvia laittomuuksia silmälläpitävän vapaaehtoisryhmän jäsen).
Puuta kaadetaan salaa ja asutusalueita ja peltomaata raivataan luvatta. Yleistä on, että poliitikot jakavat metsää lahjuksiksi. Lupia isoille investointihankkeille myönnetään ilman ympäristövaikutusten arviointia. Norsuja kidnapataan, vaikka villinorsujen omistus ja työkäyttö ei ole sallittua (temppelit ja harvat turistikohteet ovat poikkeuksia). 

Viljelijä-vigilantit raportoivat väärinkäytöksistä CEJ:lle ja se välittää tiedot eteenpäin asianomaisille viranomaisille (wildlife officers, forest officers).
“Kun ihmisten toimeentulo on turvattu, he  voivat motivoitua luonnonsuojeluun”, CEJ:n johtaja Dilena Pathragoda sanoo.

Tähän asti kyläläiset ovat syyttäneet vahingoista viranomaisia ja olleet itse hyvin passiivisia. Välit ovat tulehtuneet.
Nyt CEJ pyrkii rakentamaan siltoja, ymmärrystä ja yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Vasta jos muu ei auta, se vie tapauksen oikeuteen. Järjestöllä on jo yli kymmenen vuoden kokemus tällaisista ryhmistä eri puolilta maata.
“Viljelijät ovat hyvin ymmärtäneet yhteisen suojelutyön merkityksen myös omalle turvallisuudelleen. Ryhmien kautta meillä on hyvä kuva siitä mitä metsissä tapahtuu”, CEJ:n hankesuunnittelija ja neuvonantaja Chalani Rubesinghe sanoo.

Ihmisten, norsujen ja metsien suojelun ohella hankkeemme tavoitteenamme on kansalaisvastuullisuuden kasvattaminen. 
Saarivaltion noin 500 vuoden siirtomaahistoria ei omatoimisuutta suosinut.  Asioista päättivät ulkopuoliset: ensin portugalilaiset, sitten hollantilaiset, sitten britit sekä heitä palvellut virkamieskunta.
Toisaalta metsä- ja norsukonflkitit ovat aika uusi asia. Vielä parikymmentä vuotta sitten norsut vaelsivat ikivanhoja reittejään viidakossa kaukana kylien ulkopuolella. 

Teksti: Katri Simonen

Kuvat: Katri Simonen ja Heli Janhunen


Vastineeksi ulkoministeriön tuelle Pääskyjen on kerättävä Sri Lankan hankkeelle tänä vuonna vielä 2855 €. Tue kumppanimme CEJ:n ympäristönsuojelu- ja toimeentulonkehittämistyötä tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme.
Vaihtoehtoisesti voit tehdä tilisiirron: FI06 5780 0720 2384 06, viite: 37510
Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hanketyöhön. 

Samantyyppiset artikkelit

Epämuodikkaat elefantit

Yksin vaeltavia norsuja on syytä varoa. Tämä tuli selvästi esiin kerran CEJ:n autolla iltahämärissä ajaessamme. Tien penkalla oli suuri norsu. Kuljettajamme pysäytti auton välittömästi ja alkoi peruuttaa. Vasta kun norsu vetäytyi metsään, matkaa jatkettiin.

09 marras 2023