Nepal on valmistautumassa vuoteen 2026, jolloin maan on määrä nousta kehittyvästä maasta keskituloisten maiden joukkoon. Julkilausuma statuksen muutoksesta tehtiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2021.
Suomen ulkoministeriössä vallitsee Nepalin statuksen muutoksen merkityksestä kenties jopa laajempi tietoisuus kuin Nepalin omassa hallinnossa. Siksi onkin esitetty, että Suomi voisi johtaa eri kehitysyhteistyötahoja ideoitaessa siirtymää kohti uudenlaisen yhteistyön muotoja. Näin etenkin koulutuksen, vesi- ja sanitaatiohaasteiden sekä gender-, ihmisoikeus- ja ilmastonmuutosasioiden kohdalla.
Näiden teemojen parissa Suomi on nimittäin ollut Nepalin kehityksen uskollinen ja suurimpiin kuuluva tukija1980-luvun alusta lähtien, yli 40 vuotta. Suomi on myös hallinnoinut EU:n tukea Nepalin ja Suomen suurelle vesivarahankkeelle Kaukolännessä.
Siirtymä keskituloisten maiden joukkoon on jatkumoa Nepalin hurjalle muutokselle itsevaltaisesta monarkiasta, maolaisten kapinasta ja kymmenvuotisesta sisällissodasta monipuoluedemokratiaksi ja liittovaltioksi.
Köyhyys on vähentynyt ja koulutustaso noussut, mutta myös takaiskuja on tullut (esim. maanjäristys vuonna 2015), ja valuuttavarannot ovat tällä hetkellä tyhjillään samalla kun hinnat nousevat. Pandemia käänsi köyhyyden ja lapsikuolleisuuden vähenemisen hyvän suunnan. Nepalin bruttokansantuote ei myöskään yllä siihen tasoon, mitä keskituloisen maan status edellyttäisi. Vuoristomaalla on kuitenkin kunnianhimoisia suunnitelmia ja ennennäkemätöntä uutta kehityspotentiaalia.
Kehitysyhteistyössä on jo siirrytty erillisistä kehitysyhteistyöohjelmista yhteiseen maastrategiaan, joka on lähtökohtana kaikelle suomalaisten toiminnalle Nepalissa. Kehitystyhteistyössä tullaan kannustamaan laaja-alaiseen monitoimijayhteistyöhön, ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukemista korostetaan entistä enemmän. Rahoituskausista saattaa tulla lyhyempiä. Ihmisoikeusperusteisuus ja läpileikkaavien teemojen tärkeys säilyvät.
Nepal on yksi Suomen suosituimmista kehitysyhteistyön kohdemaista. Tällä hetkellä siellä toimii 17 kansalaisjärjestöä, yhtenä niistä Pääskyt.
Nepalin ja Suomen kauppa on kasvanut mutta määrät ovat edelleen pieniä. Suomesta viedään Nepaliin telekommunikaatiolaitteita, koneita, teollisia raaka-aineita, lannoitteita ja elektroniikkavalmisteita. Nepalista tuodaan käsitöitä, villamattoja, valmisvaatteita sekä puu- ja bambutuotteita.
Merkittävä vaihdon muoto ovat myös Suomessa jatko-opintoja suorittavat nepalilaisnuoret.
Teksti: Katri Simonen
Kuva: Laurentiu Morariu / Unsplash