Yhteistyöllä kohti paikallisyhteisöjen parempaa toimeentuloa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista

kirjoittanut

Teksti ja kuvat: Roshan Chikanbanjar, hankekoordinaattori (NAFAN)
Suomennos ja editointi: Heli Janhunen

Yhteistyöllä kohti paikallisyhteisöjen parempaa toimeentuloa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista

NAFANin ja Pääskyjen yhteisessä kolmivuotisessa hankkeessa vahvistetaan Nepalin keskiosissa sijaitsevan Raksirangin maalaiskunnan köyhien ja marginalisoitujen alkuperäiskansojen toimeentuloa kestävän luonnonvarojen hallinnan ja peltometsäviljelyn avulla. Hanke työllistää Nepalissa viisi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Hanketta tukemaan on perustettu eri alojen asiantuntijoista koostuva paikallinen ohjausryhmä, minkä lisäksi NAFANin hallituksen jäsenet osallistuvat aktiivisesti hankkeen toteutukseen ja seurantaan.

Huhtikuun 11.päivänä juhlittiin NAFANin kenttätoimiston avajaisia Chainpurissa, Raksirangin hallinnollisessa keskuksessa. Avajaisiin osallistui paikallisia asukkaista, sidosryhmien edustajia ja arvovieraita eri Raksirangin alueella toimivista organisaatioista. Hankkeessa on alusta alkaen tehty tiivistä yhteistyötä Raksirangin kunnanhallituksen kanssa. Kunnan johtajat ja muut avainhenkilöt on perehdytetty hankkeen tavoitteisiin ja toimintoihin, ja kunnanjohto on sitoutunut tukemaan hanketta. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa on tehty näkyväksi myös hankkeen viestintämateriaaleissa, joihin on painettu NAFANin, Pääskyjen ja Suomen ulkoministeriön logojen rinnalle myös Nepalin valtionhallinnon logo.

Hankealueella toimii 34 yhteisömetsäryhmää. Toukokuussa kokoonnuimme Parewatarissa toimivan yhteisömetsäryhmän kanssa suunnittelemaan puuntaimien istuttamista ja luonnontuotteiden (NTFPs) mallikasvatusaluetta. Kyläläiset olivat halukkaita istuttamaan yli 5000 puuntainta. He olivat myös kiinnostuneita säästöryhmän perustamisesta.

Toukokuun lopussa NAFANin toiminnanjohtaja osallistui Raksirangin paikallishallinnon järjestämään tilaisuuteen, jossa käsiteltiin julkisen sektorin budjettisuunnitteluprosessia sekä metsä- ja muita ympäristöasioita. Paikalla olivat paikallishallinnon edustajien lisäksi hankealueella toimivien yhteisöryhmien puheenjohtajat. Hankkeen kestävyyden kannalta on tärkeää, että paikallishallinnolla ja yhteisöryhmillä (metsänkäyttö-, maanviljelijä-, nuoriso- ja naisryhmillä sekä osuuskunnilla) on vahva omistajuus hankkeessa. Hankealueelle ideoitiin erilaisia tuotantokeskittymiä mm. hunajalle, banaanille ja ananakselle. Raksirangissa on ilmeistä potentiaalia kaupalliselle luomuhunajan tuotannolle ja tietyllä alueella mehiläistarhausta harjoitetaan jo melko laajalti. Kyseiselle alueelle onkin tarkoitus suunnata mehiläistarhauskoulutusta.

5. kesäkuuta juhlistimme Maailman ympäristöpäivää järjestämällä ympäristöaiheisia tapahtumia eripuolilla hankealuettamme. Kesäkuun puolivälissä suunnittelimme puuntaimien istutuskampanjaa Kalideviin. Puuntaimet päätettiin istuttaa maanvyörymille alttiiseen rinteeseen, jossa oli hyvin vähän kasvillisuutta, vaikka 26 kyläläistä oli menettänyt henkensä maanvyöryn takia vuonna 2002. Rinne on tarkoitus metsittää istuttamalla siihen mm. chepangeille tärkeän chiuri-puun taimia. Tähän mennessä hankkeessa on istutettu kahdelle alueelle yhteensä 2800 puuntainta.

Hankkeessa on perustettu tähän mennessä kolme säästöryhmää, joissa on mukana yhteensä 108 jäsentä. Näistä noin puolet on naisia. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja kukin ryhmän jäsen tallettaa sata rupiaa (noin 80 senttiä) kuussa ryhmän yhteiseen pottiin. Säästöryhmät tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden pienlainoihin, joiden avulla heidän on mmm. mahdollista kehittää elinkeinoaan. Hankkeessa tuetaan säästöryhmiä sekä taloudellisesti että teknisesti. Ryhmille lahjoitetaan pieni siemenpääoma ja NAFAN tukee ryhmien rekisteröitymisprosessia. Tulemme myös järjestämään säästöryhmille taloustaitokoulutusta sekä koulutusta osuuskuntatoiminnasta.

Kapasiteetin vahvistaminen on NAFANin toiminnan keskiössä. Tämä koskee myös järjestömme omaa henkilökuntaa. Huhtikuun alussa kenttätyöntekijät saivat koulutusta hankkeen alkukartoituksen tekemisestä sekä ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin ja peltometsäviljelyyn liittyvistä teemoista. Elo-syyskuun vaihteessa kenttätyöntekijöille järjestettiin kahden päivän koulutus, jossa käsiteltiin edellä mainittujen teemojen lisäksi mm. yhteisöjen mobilisointia. Koulutuksen aikana keskusteltiin myös chepang- ja tamang-yhteisöjen haasteista, joihin lukeutuvat muun muassa maanomistukseen liittyvät kysymykset, lapsiavioliitot sekä kansalaisuustodistusten puuttuminen etenkin naisilta.

Syyskuun alussa pidimme Parewatarin kylässä koulutuksen, jonne tuli osanottajia myös muista kylistä. Lisäsimme kyläläisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja sopeutumisstrategioista, peltometsäviljelystä sekä biodiversiteetin seurannasta. Perustimme myös pienviljelijäryhmän, jonka on tarkoitus näyttää muille kyläläisille esimerkkiä peltometsäviljelyssä. Kyläläiset toivoivat koulutusta vihannesten kasvatuksesta ja kompostin tekemisestä. Paikallinen metsänkäyttöryhmä päätti alkaa seurata hallinnoimansa yhteisömetsän biodiversiteetin kehitystä.

Hankkeemme suorien hyödynsaajien lukumäärä on tähän mennessä 1590 henkilöä (1026 miestä ja 564 naista) mukaan lukien Raksirangin paikallishallinnon edustajat. Tämän lisäksi olemme tavoittaneet epäsuorasti noin 500 henkilöä, joille olemme jakaneet tietoa hankkeestamme.

Mahdollisuuksia ja haasteita

Raksirangin maalaiskunnassa riittää sekä mahdollisuuksia että haasteita. Alue on luonnonrikkauksien ja kulttuuriperinnön aarreaitta. Chepang-yhteisön luontoon ja luonnonvaroihin liittyvä perinnetieto on ainutlaatuista ja vanhemmalla sukupolvella on syvällistä ymmärrystä metsästä löytyvien lääkekasvien hyödyntämisestä. Tämä perinnetieto on tärkeää dokumentoida ennen kuin se nuorempien sukupolvien myötä unohtuu. Raksirangin chepang-yhteisöt harjoittavat edelleen kaskiviljelyä. Ekologisesti kestämättömän maankäytön myötä eroosio, maanvyörymät ja tulvat hankaloittavat merkittävästi paikallisyhteisöjen elämää hankealueella. Niinpä ekologisesti kestävien peltometsäviljelytekniikoiden edistäminen hankealueella on erityisen tärkeää. Veden lähteitä on alueella vielä runsaasti, mutta monet niistä tulevat kuivumaan, jollei metsiä suojella.

Paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat sitoutuneet tekemään työtä kanssamme. Ilman paikallishallinnon tukea meidän olisikin liki mahdotonta toteuttaa hanketta. Yhteistyön myötä olemme saaneet paljon hyödyllistä paikallistietoa ja kontakteja. Myös Nepalin lainsäädäntö edellyttää, että järjestöt tekevät yhteistyötä paikallishallinnon kanssa. Yhteisöt ovat myös ottaneet hankkeemme erittäin kiinnostuneesti ja positiivisesti vastaan. Hanketoiminnoissa on ollut hyvin osanottajia, tosin naisten määrä on jäänyt tavoiteltua pienemmäksi (naisten osuus on tähän mennessä ollut noin 35 %). Uskomme naisten osuuden kasvavan erilaisten suunnitteilla olevien toimeentuloon liittyvien koulutusten myötä. Suunnitelmissamme on myös vammaisille henkilöille räätälöityjä koulutuksia.

Kenttävisiiteillämme olemme havainneet, että säännölliset kokoontumiset yhteisöjen kanssa ovat välttämättömiä tulosten saavuttamiseksi ja ne auttavat meitä toteuttamaan aktiviteetit suunnitellun aikataulun mukaan. Toki kokoontumiset harvoin alkavat ajallaan, sillä kyläläisillä voi mennä tuntikausia matkanteossa.

Chepangien kulttuuri on vaarassa kadota ja yhä harvempi ottaa osaa perinteisiin juhlamenoihin kuten nwagiin. Meidän ja muiden järjestöjen tulee lisätä tietoisuutta chepangien kulttuurista ja perinnetiedosta ja edistää sen säilymistä. Chepang Association -järjestö pyysi meiltä stipendiä kahdelle chepang-nuorelle oikeustieteen opintoja varten. Järjestön toiveena on, että koulutetut nuoret voisivat tulevaisuudessa toimia chepang-yhteisön puolestapuhujina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.

Julkaistu Pääskyjen jäsenlehdessä 2/2019.