Chepangit elävät modernisaation, ilmastonmuutoksen ja omien juuriensa menettämisen stressissä.
Koska Nepal on vaikeakulkuinen vuorimaa, tiet ovat kehityksen symboli. Niinpä kaikki maan hallinnon kolme tasoa – paikallinen, piirikunta- ja keskushallinto – rakennuttavat teitä, vähät välittäen siitä mitä niiden alle jää tai kertomatta asukkaille suunnitelmista etukäteen.
Kehitystä on myös sementtitalo, yleismaailmallinen ostoruoka ja palanpainikkeeksi pepsi tai cokis.
Pääskyjen hankealueella keskisessä Nepalissa, Raksirangin maalaiskunnassa, 90 prosenttia väestöstä on alkuperäiskansaa, chepangeja, ja myöhemmin sinne tulleita tamangeja. He elävät keskellä modernisaation, omien juurien menettämisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten paineita.
Seutu on karun kukkulaista (suomalaisittain vuoristoista), ja chepangit ovat perinteisesti harjoittaneet kiertokaskiviljelyä metsäisillä rinteillä. Pyhä puu, chiuri, on antanut hedelmiä ja ennen kaikkea siemenistä puristettavaa öljyä, josta on saatu “voita” ruuanlaittoon. Ravintoa on myös kerätty metsistä, metsästämällä ja kalastamalla.
Chepangit ovat tienneet kaiken metsästä.
Luonnonvarat ovat kuitenkin köyhtyneet. On tullut uudisasukkaita, on avattu kaivoksia, metsät eivät ole enää entisenlaisia.
Lisäksi chepangien elämäntapa on leimattu arvottomaksi ja takapajuiseksi. Modernissa yhteiskunnassa he ovat rutiköyhiä, aliravittuja, lukutaidottomia, arkoja, avuttomia ja maattomia. Mikä pahinta, he eivät enää itsekään arvosta rikasta kulttuuriaan.
NAFAN-järjestö pyrkii parantamaan chepangien ruokaturvaa ja toimeentuloa ekologisesti kestävällä tavalla. Myös metsien yhteisöllisen käytön ja suojelun osaamista vahvistetaan; metsänkäyttöryhmät ovat Nepalissa yleinen käytäntö.
Järjestön johtaja Bhola Bhattarai osallistui Pääskyjen yhdessä Siemenpuusäätiön kanssa toukokuussa 2021 järjestämään webinaariin, jonka aiheena oli Climate, livelihoods and environment.
Bhola kertoi, että luonnon tuntemus ja sen monimuotoisuuden suojelu ei ole chepangeille enää itsestäänselvyys. Vuosikymmenet läntisen kehitysmallin vaikutusta ovat vieraannuttaneet heidät juuristaan. Nafan on kouluttanut työntekijöitään ja nämä chepangeja uudestaan näkemään ja tarkkailemaan luontoa, eri lajien esiintymistä ja niiden suojelun tärkeyttä.
Asukkaiden kasvattaminen tietoisuuteen ilmastonmuutoksesta on myös Nafanin tavoitteita, mutta asiaa lähestytään keskustelemalla yleisesti kylien ongelmista, ympäristössä tapahtuneista muutoksista ja miettimällä, mistä ne johtuvat. Bholan mukaan epäsuora lähestymistapa toimii parhaiten.
Muutokset ovat jo todellisuutta, Nepal on yksi maailman kymmenestä eniten ilmastonmuutoksesta kärsineistä maista. Maatalous on mennyt sekaisin, koska monsuuni ja “pikkusateet” eivät enää lankea silloin ja siten kuin ennen. Arvaamattomiksi käyneiden sateiden välissä äärimmäisten kuumien päivien määrä on lisääntynyt eli maaperä kuivuu. Nepalissa on paljon metsää, ja kuiva puu on altista metsäpaloille, joita syttyy entistä herkemmin rajuilmojen ja jopa ennen näkemättömien pyörremyrskyjen ilmaannuttua vuoristomaahan. Metsäpalot myös kiihdyttävät jäätiköiden sulamista ja jäätikköjärvien ylitulvimisen riskiä. Kun sateet hyökkäävät taivaalta, pölyksi haurastunut maa syöksyy alas rinteitä veden ja maan vyöryissä.
Esimerkiksi vuonna 2002 maanvyöryssä Raksirangissa kuoli 68 ihmistä ja yli tuhat päätä karjaa ja 427 taloa sortui.
Viime vuonna riisisadot supistuivat kuivuuden takia 80 prosenttia. Uudet tuhohyönteiset tuhoavat maissia.
Epävarmaksi käyneen maatalouden rinnalle tarvitaan siis uusia toimeentulolähteitä. Nafan on kouluttanut ihmisiä vuohien, sikojen, kanojen, kalojen ja mehiläisten kasvattamiseen sekä karjan aidattuun rehuruokintaan. Rehun kasvatus ja rehuruokinta on välttämätöntä eroosion estämiseksi ja mm. puuntaimien suojelemiseksi.
“Ikävä kyllä kaikkein köyhimmät köyhistä chepangeista eivät osallistu koulutuksiin, se on heille vierasta. Mallitilojen kautta he kuitenkin näkevät mitä tapahtuu ja tulevat ehkä mukaan myöhemmin”, Bhola sanoo.
Chepangien tärkeitä chiuripuita on myös istutettu lisää. Chiuri tarjoaa paljon mahdollisuuksia ghee-siemenvoin tuottamisen lisäksi myös hunajan, puristusjätteen rehu- ja lannoituskäytön sekä torjunta-aineiden ja puujalosteiden kehittämiseen. Toistaiseksi chiurin kasvatusta ei ole kaupallistettu.
Myös kulttuuria pyritään voimaannuttamaan. Chepangien perinteiset juhlat ovat kuuluisia ja niiden viettämistä tuetaan. Jonkinlainen museokin on pystytetty. Suhteellisen lähellä Makwanpurin piirikunnan Raksirangin kuntaa, jossa Nafanin ja Pääskyjen hankealue sijaitsee, alhaalla Himalajan juurella eli Terailla, sijaitsee kuuluisa Chitwanin luonnonsuojelualue, yksi turistien pääkohteista. Ehkä sieltä liikenisi matkalaisia vuoristoonkin … eli on ryhdytty miettimään ekoturismin mahdollisuuksia chepangien parissa. Korkealta riittää näköaloja, ja ilmastokin on viileämpi kuin aina-kuumalla Terailla.
Ekoturismi vaatisi maisemien ja perinnekulttuuriesitysten lisäksi homestay- eli kotimajoitusmahdollisuuksia perinteisten ruokien tarjoilemisineen. Ajatus on aroille chepangeille vieras, ja heidän kotinsakin ovat pieniä ja hyvin vaatimattomia. Alustavan koulutuksen tuloksena jotkut ovat kuitenkin jo rakentaneet ylimääräisiä huoneita taloihinsa.
“Ekoturismi on yksi toimeentulomahdollisuuksista, mutta se vaatii paljon tukea”, Bhola sanoo.
Nafanin johtajan visiossa chepangit voivat selviytyä etenemällä yhtä aikaa kahdella tiellä. Toisaalta he voivat kohentaa asemaansa koulunkäynnin ja modernin terveydenhoidon myötä. Keskeistä on myös maaoikeuksien anominen paikallishallinnolta – ja jotkut ovat maaoikeuksia saaneetkin.
Ilman virallista oikeutta maatilkkuunsa ihmiset eivät nimittäin motivoidu esimerkiksi rinteiden peltometsäviljelyyn. He pelkäävät, että jos maa muuttuu tuottavammaksi, kunta ottaa sen itselleen.
Toinen tie, jolla chepangien tulevaisuus voi muuttua valoisammaksi, liittyy heidän omiin juuriinsa. Bholan mukaan omien luonnonvarojen ja oman kulttuurin elvyttämisen pohjalta voi syntyä aivan uutta toimeentuloa.
Jotain hyvin tärkeää on jo tapahtunutkin.
“Chepangien perinteisten johtajien ja valittujen edustajien kanssa käymiemme pitkien keskustelujen myötä heidän käsityksensä “kehityksestä” on tarkentunut. He ovat huomanneet, että teiden rakentamisessa ei ole otettu huomioon heille tärkeitä paikkoja kuten pitäisi. He ovat myös luvanneet edistää oman paikallisen ruuan syömistä.”
Teksti: Katri Simonen
Kuvat: NAFAN
Lisätietoa hankkeestamme löydät täältä. Hankettamme voit tukea tekemällä lahjoituksen verkkokaupassamme tai MobilePay -sovelluksella valitsemalla numeron 35120.