Siemenpuu-säätiö suojelee elonkirjoa
Kämmen josta kasvaa puu. Siemenpuu-säätiön logossa yhdistyvät ihminen ja luonto, jotka erottamattomasti muodostavat toinen toisensa. Se on hyvä kuva kertomaan 25 vuotta täyttävän säätiön pyrkimyksistä.
Siemenpuu on omapäinen järjestö, ja Pääskyt on yksi sen 16 perustajajäsenestä ja ylpeä siitä.
Meillä Pääskyillä on siis kaksi suurta yhteisöä joihin liitymme: kansainvälinen Emmaus ja Siemenpuu-säätiö.
Säätiön tavoitteena on elonkirjon ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen suojelu ja vahvistaminen. Ohjelma vuosille 2022-2025 kattaa 125 000 ihmistä viidessä maassa ja 25 tuettavassa hankkeessa.
Vuoden 2015 kehitysapuleikkauksiin saakka Siemenpuu sai kaiken rahoituksensa ulkoministeriöltä, sen jälkeen on täytynyt etsiä myös lahjoitusvaroja.
Toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro luonnehtii säätiötä itsepäiseksi. Ajan henki vaatisi keskittämistä, viestin yksinkertaistamista ja kaupallistamista, ja siksi säätiönkin on täytynyt vähän taipua niistä ajoista, kun kumppaneita on ollut yli 50 maassa ja reilussa 650 hankkeessa. Mutta hallitusten vaihtuvat ohjelmat eivät ole säätiön ohjenuora ja tärkeintä tavoitettansa – elonkirjon eli luonnon monimuotoisuuden suojelua – Siemenpuu ei ole suostunut kaupallistamaan, vaikka rahoitushuolet taitaisivat sillä ratketa.
“Me toimimme runsashiilisillä alueilla mutta emme tarjoa hiilensidontaa lentomatkojen hyvitykseksi tai yrityksille ympäristövaikutusten kompensoimiseksi. Emme laske hiilitonneja, koska laskelmat ovat epäluotettavia ja ne oikeuttavat ylikulutuksen jatkumisen”, Matinpuro sanoo.
Omapäiseltä kuulostaa sekin, että Siemenpuu ei mitenkään varauksetta liputa uuden kansainvälisen 30×30 luonnonsujelutavoitteen puolesta. Eli sen, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia maapallon maa-alasta ja 30 prosenttia meristä tulisi suojella biodiversiteetin vähenemisen pysäyttämiseksi.
Mikä siinä kiikastaa? Eikö se olisi huippujuttu?
Työ uuden tietoisuuden kartoittamiseksi ja sanallistamiseksi on kumppanien tukemisen rinnalla Siemenpuun ominta aluetta. Säätiön piirissä käännetään ja luodaan toisenlaisen todellisuusnäkemyksen kieltä.
Järjestön sivuilta tulee vastaan sellaisia käsitteitä kuin biokulttuuriset oikeudet, luonnonsuojelun dekolonisaatio, linnoitusluonnonsuojelu, luonnon toiseuttaminen, ympäristöihmisoikeuspuolustajat.
Toisaalta puhutaan myös ihan selväsanaisesti hyvästä elämästä ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, tasapainosta ja kanssaelämisestä. Viimeksi mainitusta on sitten johdettu käsite kanssaelävä luonnonsuojelu.
Näitä kaikkia käsitellään Siemenpuun uusimmassa, nettisivuilta löytyvässä julkaisussa Luonnonsuojelun dekolonisaatio – Kohti kanssaelävää luonnonsuojelua (2021). Se koostuu kymmenenestä suomalaisten ja ulkomaisten kirjottajien artikkelista, joissa liikutaan mm. Brasiliassa, Kolumbiassa, Madagaskarilla ja Saamenmaalla.
Teksti: Katri Simonen
Kuva: Amazonian lounaiskolkan keräilysuojelualueelle pääsee vain veneellä. Kirsi Chavda, Siemenpuu-säätiö.