Hankematkalla Makwanpurissa 1/2
Istumme Devitar-kylässä auringon alkaessa painua kukkulan taakse. Päivän kuumuus on vaihtunut miellyttäväksi lämmöksi. Alhaalta laaksosta kaikuu poliittisia puheita, välillä musiikkia ja taas vähän agitointia. Vaalit on parin viikon kuluttua. Kaupungeissa on näkynyt vaalipoliiseja. Hienon univormun lisäksi heillä on pitkä puukeppi. Toivottavasti mielet pysyvät rauhallisina ja kepit voidaan polttaa vaalien jälkeen.
Aamupäivällä kokoontui yli 40 maatalousosuuskunnan edustajaa kylän kirkkoon pitämään kuukausikokoustaan. Puheenvuoroissa tuotiin esille mm. huoli sioista. Ruokinta tuli kalliiksi ja tuntemattomaksi jääneestä syystä osa niistä ei ole tuottanut jälkikasvua, mikä harmitti omistajia. Sikojen myynnistä saatavilla tuloilla olisi saanut toteutumaan monta unelmaa. Kokous päättyi yhteiseen lounaaseen, maissipuuroa ja kanapataa.
Sitten olikin jo aika pienelle kävelylle. Kapusimme jyrkkää rinnettä ylös ihmettelemään rinneviljelyä, jossa oli nyt kasvamassa papua ja sinappia. Toisaalla pienet vihreät lehdet kertoivat, että tässä kasvaa valkosipulia. Samalla reissulla opimme, että Raksirang ei tule raksi-alkoholijuomasta. Sana on peräisin chepangin kielestä ja tarkoittaa salpuuta (Shorea robusta), jonka hindut liittävät Vishnu-jumalaan.
Päivän ohjelmaan oli merkitty vierailu onnistuneelle sikatilalle, mutta auto hajosi eikä sitä saatu korjattua. Vierailu muuttui pitkäksi kokoukseksi, jossa käytiin keskustelua hankesuunnitelman indikaattoreista, käsitteiden määrittelystä ja käytännön toteutuksen haasteista. Yksi mielenkiintoinen käänne oli vuohet, joita hanke oli lahjoittanut kyläläisille. Moni muukin projekti ympäri Nepalia keksi saman idean. Nyt vuohia on niin paljon, että hallitus on antanut virallisen suosituksen, ettei niitä saa enää lahjoittaa. Lisäksi kaupallinen vuohien kasvatus vaatii jatkossa ympäristöluvan ja hallitus on kieltänyt vuohien vapaan laiduntamisen metsissä.
Ilta hämärtyy. Vaalipuheet ovat vaienneet. Koira haukkuu. Ihmisten puheet kuuluvat rinteiltä ja vuohet kolistelevat aitauksessaan. Odotamme metsäryhmän kokouksen alkua. Mitä uutta opimme tällä kertaa elämästä Raksirangissa?
Terveisin Marianne ja Raimo
Viimeiseksi vinkki tuleville Nepaliin matkaajille: kun menet ostamaan paikallista SIM- korttia, muistathan isäsi ja isoisäsi nimet. Niitä kysytään sopimuslomakkeessa.
Teksti ja kuvat: Marianne ja Raimo Lilja
Marianne ja Raimo olivat NAFAN-hankkeen seurantamatkalla Raksirangissa 1.-10.11.2022.
NAFANin työtä chepangien toimeentulon parantamiseksi voit tukea tekemällä lahjoituksen verkkokaupassamme. Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hankkeen hyväksi.