Hampun viljely on ollut pitkään kiellettyä, mutta tilanne on radikaalisti muuttumassa. Ekologinen ylivertaisuus, lääkehampun sadat käyttömahdollisuudet ja aivan uudet hyötynäkymät muuttavat lainsäädäntöä parhaillaan kaikkialla maailmassa.
Taljojen jälkeen ja ennen puuvillaa suurin osa maailman ihmisistä pukeutui hampusta ja pellavasta kudottuihin vaatteisiin, aina 1800-luvulle saakka. Hamppukuidusta valmistettiin myös raamatut ja muut kirjat, purjelaivojen purjeet ja köydet, rahasetelitkin. Hampunsiemenet ja öljy olivat hyvää ravintoa, öljy kävi myös saippuoihin, maaleihin ja lamppuöljyksi. Jopa ensimmäiset Fordin autot kulkivat hamppuöljyllä.
Luonnonvaraisena Keski-Aasiassa ja Himalajalla kasvava cannabis sativa on levinnyt ympäri maailmaa, Suomeenkin jo tuhansia vuosia sitten.
Kaikissa hamppulajikkeissa on samanlaiset lehdet, mutta eri lajikkeet eroavat suuresti toisistaan. Tikunnokassa on päihde- tai lääkehamppu, jossa voi olla jopa yli 20 prosenttia THC-nimistä (tetrahydrocannabinol) psykoaktiivista ainetta. Kuitu- ja öljyhampussa sitä on alle 0,3 prosenttia.
Lääke- tai päihdehamppulajikkeiden kukista ja lehdistä kuivattamalla tehtyä marihuanaa käytetään lääkeaineena ainakin sadassa taudissa, uskonnollisissa seremonioissa ja huumeena.
USA:ssa joukko miljonäärejä huolestui hampusta 1930-luvulla. Muun muassa USA:n varakkain mies Andrew Mellon, Du Point -suvun raharikkaat ja lehtimoguli Randolph Hearst pelkäsivät, että monikäyttöinen hamppu estäisi heidän bisnestensä leviämisen (esim. puuselluloosan ja tekokuitujen valmistuksen) ja sai aikaan hampun viljelyn ja myynnin kiellon vuonna 1938. Hamppukuidun käsittelyn teknologinen kehitys pysähtyi ja hampun tuotanto maailmassa alkoi nopeasti vähentyä.
Sitten hipit löysivät Nepalin ja vapaan marihuanan ihanuuden Nepalista. He kulkivat siemenhelmet kaulassa, rakastivat rauhaa ja rakkautta ja vastustivat Vietnamin sotaa.
Tämä huolestutti presidenttiä Nixonia syvästi. Marihuana tuhoaa nuorisomme! Hän julisti marihuanan kansankunnan viholliseksi numero yksi ja pakotti Nepalin vuonna 1973 kieltämään kaiken cannabis sativan kasvatuksen, myös kuituhampun. Kaukolännen rutiköyhien viljelijöiden tärkeä toimeentulolähde ehtyi.
Tästä on nyt puoli vuosisataa.
YK suositteli joulukuussa 2020 ei vain kuituhampun vaan koko cannabis sativa -kasvin viljelykiellon kumoamista. Myös EU-tuomioistuin on samoilla linjoilla . Hamppu, maailman vahvin kuitu, on selvästikin tulossa takaisin. Mutta äänestyksen tulos ei ollut yksiselitteinen ja tilanne on jäänyt epäselväksi, hamppu on edelleen eräänlaisessa välitilassa. USA:ssa monet osavaltiot ovat parin viime vuoden aikana enemmän tai vähemmän laillistaneet hampun viljelyn, ja joulukuussa kuultiin, että Euroopan maista Malta ensimmäisenä esittää kannabiksen viljelyn sallimista henkilökohtaista käyttöä varten.
Ilmeistä on, että vuonna 2022 useissa maissa seuraa muutoksia suhteessa kannabiksen tuotantoon. Suomessa Vihreät ovat esittäneet selvityksen tekemistä kannabiksen laillistamisesta. Nepalissa asian puolesta lobbaa joukko vaikutusvaltaisia poliitikkoja, juristeja ja kansalaisjärjestötoimijoita, mutta asian käsittely on pysähdyksissä parlamentissa, koska aloitteen tehneet kansanedustajat ovat tällä hetkellä oppositiossa.
Hampulle on myös löytynyt aivan uusia käyttökohteita. Siitä voidaan valmistaa biohajoavaa muovia, biopolttoainetta ja eristeitä. Rakennusmateriaaliksi, hempcrete, hamppu sopii keveytensä, lujuutensa ja erinomaisten kosteudensieto- ja eristeominaisuuksiensa takia. Luonnollisesti hempcrete-hamppuelementit ovat täysin kierrätettäviä.
Kannabista on perinteisesti käytetty lääkeaineena, kivun lievittäjänä ja lihasten rentouttamiseen. Nykyään se on vaikuttavana ainesosana mm. monissa syöpälääkkeissä ja aids-hoidoissa. Parhaillaan tutkitaan lääkekannabiksen mahdollisuuksia ehkäistä Alzheimerin tautia ja diabetestä. Kannabiksella voi olla lääkekäyttöä myös covid-pandemian vastaisessa taistelussa.
Kaiken kukkuraksi hamppu pompahtaa esiin mallikelpoisena kasvina suhteessa ilmastonmuutokseen. Se on erittäin nopeakasvuinen – Nepalissa siitä voidaan saada jopa kolme satoa vuodessa – ja nielee suhteellisesti kolme kertaa enemmän hiilidioksidia kuin täysikasvuinen puu. Eroosioaltteilla vuorenrinteillä sen juuret sitovat maaperää. Lisäksi hamppu puhdistaa maaperää myrkkyjä sitomalla eikä vaadi vaadi lannoitteita, kastelua tai torjunta-aineita.
Lähteet:
Wikipedia
http://archive.nepalitimes.com/news.php?id=879#.YbcLrr1BzIU
https://www.nepalitimes.com/banner/clothed-in-cannabis/
https://www.nepalitimes.com/here-now/the-grass-is-greener-in-nepal/
Teksti: Katri Simonen
Otsikkokuva: Heli Janhunen