Nepalissa kannabis tekee paluuta
Me Pääskyt törmäsimme Nepalin hankeseurantamatkallamme maailman kiistellyimpiin kasveihin kuuluvaan hamppuun eli cannabis sativaan kolme kertaa.
1. Täällä hipit ennen pössyttelivät. Ensimmäisenä yönä majoituimme Kathmandun Thamelin kaupunginosassa. 1960- ja 70-luvuilla se oli ollut marihuanaa polttelevien hippien suosima alue. Marraskuussa 2021, parisen kuukautta koronasulun päättymisen jälkeen, hipeistä ei näy jälkeäkään, saati marihuanasta. Hamppua sen sijaan löytyy – salskeita, laatutietoisia trekkaajia odottavat puodit ovat täpötäynnä hamppureppuja, -laukkuja ja -puseroita. Eikä ihme. Hampputuotteet pysyvät hyvin kuosissaan, eivät kärsi kosteudesta ja eristävät erinomaisesti niin kylmältä kuin kuumaltakin. Hamppukuitua näkyi yhdistetättävän usein myös puuvillan tai silkin kanssa. On mistä valita.
2. Tutunnäköisiä lehtiä hyvinhoidetuilla pelloilla. Toisena tulopäivänä matkustimme Makwanpurin piirikunnan Raksirangin maalaiskuntaan, nelisen tuntia Kathmandusta etelään. Siitä alkoi tutustumisemme hankekumppanimme NAFANin toimintaan. Käveltiin kylissä, katsottiin kanoja, possuja, vuohia, vihanneksia, riisipeltoja… hetkinen! Mitäs tässä kasvaa, tutun näköisiä lehtiä tupsuina sotilaallisen suorien varsien päässä – tummanvihreitä, puolimetrisiä ja ilmeisen hyvin hoidettuja ja kasteltuja kasvustoja, kuin miniviidakoita terassipelloilla. Kyllä: risteyttämällä kehitettyä lyhytkasvuista, laitonta päihdehamppua.
Selvyyden vuoksi: ne pellot eivät kuuluneet projektiimme.
Eräässä kylässä meille kerrottiin, että paikalliset poliisit ovat perillä päihdepelloista eivätkä ole niistä lainkaan pahoillaan. Aika ajoin he ilmestyvät paikalle tai käskevät viljelijän poliisiasemalle. Tämän on maksettava poliisille lahjuksia, muuten kannabisviljelmä tuhotaan.
Oikeastaan viljelijä on antanut osan maastaan rikollisliigan käyttöön. Liigan miehet hankkivat siemenet ja hoitavat kyvön, ja sitten kun sato on valmis ja viljelijä sen korjannut, he tulevat ja noutavat sen. Viljelijä saa sadosta 2000 rupiaa kilolta. Ennen maksettiin yli kaksi kertaa enemmän.
Hippiajan voimakas marihuanan kysyntä itse asiassa vasta aloitti marihuanan laajamittaisen kaupallisen viljelyn ja uusien lajikkeiden kehittelyn Nepalissa, synnytti ja normalisoi perinteisen rituaalikäytön rinnalle uudenlaista viihdekäyttöä ja loi markkinointikanavat Intiaan ja muualle ulkomaille – siis siitä huolimatta, että se oli laitonta.
Nyt kukaan ei näyttänyt ujostelevan tai häpeävän viljelyksiä. Kannabis on tuottoisa, nopeakasvuinen ja helppo rahakasvi, ja kun maksaa lahjukset, ongelmia ei pitäisi tulla. Tosin kuulimme, että moni chepangien alkuperäiskansaan kuuluva pienviljelijä, joka on lisätulon toivossa yrittänyt itse kuljettaa satoa markkinoille, istuu nyt vankilassa. Samalla niukan maa-alan ja kastelun kohdistaminen rahakasville on vähentänyt omavaraista ruokaturvaviljelyä.
3. Vuorilla kehrättyä ja kudottua hamppukangasta. Keski-Nepalista matkustimme autolla kaksi ja puoli päivää Nepalin Kaukolänteen, Bajhangiin, tutustumaan toisen kumppanimme, Sahara Nepalin, toimintaan. Korkealla Thakunnan kylässä, jossa koko kylänväki oli koolla – naiset värikkäissä juhlavaatteissaan ja kirkkaankeltaisissa monikertaisissa helmikaulakoruissaan – , saimme lahjaksi seitsemän metriä hamppukangasta.
Sitä oli kahdessa noin 40 sentin levyisessä pakassa, toisessa kolmisen, toisessa nelisen metriä. Toinen erä oli karheaa kuin rohdinpellava, toinen pakka sileämpää, jo pidemmälle käsiteltyä pellavaa muistuttavaa. Saimme myös lujat hamppuolkalaukut.
Kysyimme miten ne oli valmistettu. Naiset kertoivat, että pari-kolmemetristä kuituhamppua kasvaa villinä kaikkialla. Kun varret on leikattu, niitä liotetaan purossa 10-20 päivää, mikä irrottaa kuoren pitkät kuidut varresta. Sen jälkeen kuituja keitetään tuhkavedessä, ja lopuksi ne pestään moneen kertaan. Jossain vaiheessa jostain osasta tehdään pikkelsiä.
Nähtäväksemme kiiruhdettiin hakemaan värttinöitä, jostain löytyi osia kangaspuistakin, ja kaikilla oli hauskaa, kun yksi ja toinen mies halusi näyttää miten värttinä pyörii. Perinteisesti kuitujen kehrääminen värttinällä langaksi on ollut paimenten eli miesten työtä.
Kun kysyimme rukin käytöstä, kuulimme, että rukit on vanhanaikaisina (!) heitetty vinteille. Tilanne on muutenkin muuttumassa. Markkinoilta saa nykyään halpaa ostolankaa, mikä vähentää motivaatiota ryhtyä työlääseen hamppulangan ja -kankaan valmistusprosessiin, koska valmiista tuotteista maksetaan kovin vähän.
Kaikki käsityöryhmän kutojanaiset kuitekin vakuuttivat yhdestä suusta, että he haluaisivat jatkaa hamppukankaan kutomista ja oppia uusia tekniikoita, mikäli työtä helpottavia prosessointilaitteita olisi saatavissa. He ovat kuulleet, että sellaisia on olemassa. Joku tiesi videon sähkökäyttöisestä rukista. Eräs Intiassa siirtotyöläisenä ollut mies oli omin silmin nähnyt jonkinlaisen raskaan, sähköllä käyvän aparaatin. Mutta Thakunnan kylässä ei ole sähköä. Tai on muutama pieni aurinkopaneeli sähkövaloa varten.
Tämä oli kolmas kohtaamisemme hampun kanssa Nepalissa ja herätti paljon ajatuksia. Ainakin yhden idean toteutimme heti. Päätimme, että teetämme kankaasta pyyheliinoja ja tarjoamme Pääskyjen ystäville mahdollisuuden ostaa aidoimmasta aidoimpia hamppuliinoja.
Niinpä kun laskeuduimme vuorilta alas Chainpurin kaupunkiin, Sahara Nepalin Dambar ja Umesh veivät meidät Samita Chaudhary Rokayan pieneen ompeluliikkeeseen. Suunnittelimme siellä pyyheliinojen koot ja kanttaukset – nepalit ehdottivat värikkäitä kangasreunustuksia, mutta me pitäydyimme pohjoismaisessa pelkkä-linjassa. Umesh ja Dambar tarttuivat ripeästi saksiin ja Samita hurrutti ompelukoneella. Hamppukangas oli niin paksua, että oli käytävä ostamassa uusi ompelukoneneulapaketti katkenneiden neulojen tilalle. Illansuussa työ oli valmis.
Nyt verkkosivujemme Pääsky-puodista löytyy kuvat ja mitat näistä hamppukankaista, jotka sopivat niin pyyhe-, pöytä- kuin laudeliinoiksi. Soittaakin voi numeroomme 045 138 9062 ja jättää soittopyynnön. Olkaa hyvä! Namaste ja terveisiä Nepalista.
PS Olemme etsimässä Nepalista kuituhamppuasiantuntijaa ja selvitämme hamppukankaiden markkinointimahdollisuuksia. Perinteisen käsityötaidon ei saa antaa hävitä halvalle ostolangalle, taitoa on päinvastoin vaalittava ja kehitettävä, nyt kun tieto hampun erinomaisista ominaisuuksista on leviämässä ja cannabis sativan kuituhamppulajike pääsemässä pois marihuanan sen ylle langettamasta varjosta. Suomessakin hamppu on jo tulossa muotiin.
Teksti: Katri Simonen
Kuvat: Katri Simonen ja Heli Janhunen